Kivikautinen asuinpaikka, joka sijaitsee Kaarelanpuistossa, noin 100 m Mätäjoesta etelään. Kohteen lounaispuolella kohoaa korkea kalliomäki, jonka itään, kohti jokea aukeavalla niemellä asuinpaikka sijaitsee. Niemen laki on tasainen ja rinne laskee loivasti kohti terassin reunoja, josta maasto laskee jyrkemmin kohti Mätäjokea. Alue on nykyään peltona, jota halkoo Juhannuspolku. Pellon keskellä on kivikumpare, joka vaikuttaa peltoröykkiöltä, mutta on alun perin saattanut olla muutakin.
Asuinpaikka löytyi vuoden 1962 inventoinnissa (Lehtosalon kohde nro 30). Löydöt olivat tyypillisen kampakeramiikan paloja, kvartsiittiesineitä ja -iskoksia. Arkeologisia tutkimuksia tehtiin vuonna 1981 kevyenliikenteenväylän (nyk. Juhannuspolku) rakentamisen takia. Tuolloin löydettiin likamaa-alueita ja kvartsi-, pii- ja kivilaji-iskoksia ja -esinekatkelmia, luuta, meripihkariipuksen kappale ym. Keramiikka oli tyypillistä ja myöhäistä kampakeramiikkaa sekä varhaismetallikautista keramiikkaa. Asuinpaikan todettiin jatkuva ainakin luoteeseen kaivausalueelta. Vuoden 2007 inventoinnissa pellosta löydettiin pala keramiikkaa, kvartsi- ja pii-iskoksia sekä mahdollinen kiviesineen teelmä (talteen poimittiin ainoastaan yksi pii- ja kvartsi-iskos sekä mahdollisesti myöhäisneoliittinen keramiikanpala). Inventointiraportin mukaan löydöt alkoivat mäen juurelta pellon ja metsän rajalta ja jatkuvat niemen harjalla, Juhannuspolun pohjoispuolella katkeamatta niemen kärkeen saakka. Kivikautisten löytöjen lisäksi pellolta löytyi runsaasti myös resenttejä löytöjä. Inventoinnin perusteella asuinpaikasta lienee säilynyt osia metsänreunassa ja peltokerroksen alla. Vuoden 2007 inventoinnissa kivikumpare, joka siis ainakin viimeisessä vaiheessa on ollut peltoröykkiö, mitattiin 8,5 x 13 m:n laajuiseksi ja noin metrin korkuiseksi. Vuonna 2024 pelto oli kiinni, eikä uusia pintapoimintalöytöjä tehty. Näytti kuitenkin siltä, että pellolla oltiin mahdollisesti käyty metallinilmaisimen kanssa ja kaivettu joitakin kuoppia.
Kohteen lounaispuolella, kallion rinteessä sijaitsee Kårbölen keskiaikainen tonttimaa ja siitä länteen Kårbölen säterin paikka. Asuinpaikat muodostavat yhdessä vaikuttavan, moniperiodisen kokonaisuuden, jotka hyvin kuvaavat Mätäjoen laakson pitkää asutushistoriaa. |
tillbaka
Koordinater
Mätäjoen laakso (Kannelmäki, Malminkartano, Kaarela, Konala, Pitäjänmäki ja Munkkivuori), Inventointi 2007 Mika Lavento, Georg Haggrén, Kerkko Nordqvist, Wesa Perttola & Oula Seitsonen