Kivikautinen asuinpaikka, joka sijaitsee Hakuninmaalla, Mätäjoen itäpuolella, etelään ja koilliseen viettävällä, nykyisin palstaviljelyksessä olevalla pellolla ruotsinkielisen ala-asteen eteläpuolella.
Asuinpaikka löydettiin vuonna 1961 ja tarkastettiin vuoden 1962 inventoinnissa. Vuonna 1996 kohteella tehtiin arkeologisia tutkimuksia vesijohdon rakentamisen vuoksi. Kaivauksissa saatiin runsaasti löytöjä ja havaittiin voimakkaita likamaa-alueita, minkä perusteella pääteltiin kivikautisen asuinpaikan säilyneen kyntökerroksen alla huomattavasti oletettua paremmin. Mahdollisten paalunsijojen lisäksi ei kulttuurikerroksessa kuitenkaan todettu muita kiinteitä rakenteita. Kaivausten löytöaineisto käsitti pii-, kvartsi- ja kivilajiesineitä sekä -iskoksia, tyypillistä ja myöhäistä kampakeramiikkaa, palanutta luuta (mm. majava, jänis, hylje ja eri kalalajeja), luuesineiden (mm. kamman) katkelmia sekä hiiltyneitä pähkinänkuoria. Koska vain vesijohtolinjauksen kohta tutkittiin arkeologisin kaivauksin, on alueella säilynyt vielä laajalti muinaismuistolain rauhoittamaa kiinteää muinaisjäännöstä. Vuoden 2007 inventoinnissa avoimilla palstoilla havaittiin melko runsaasti kvartsi-iskoksia, mutta 2024 inventoinnissa pintapoimintalöytöjä ei tavattu. Kohteen rajaus perustuu Kreetta Lesellin raporttiin vuodelta 1996, mutta asuinpaikka saattaa olla laajempikin.
Mätäjöen ympäristössä, pääasiassa Malminkartanon alueella tunnetaan useita kivikautisia asuinpaikkoja. Läheisin asuinpaikka sijaitsee saman palstapellon kaakkoisosassa (Kårböle Folkskola 2), muutoin tunnetut ja säilyneet esihistorialliset asuinpaikat sijaitsevat Mätäjoen länsipuolella. |