Kohde sijoittuu Muosalmen pohjoisrannalle Taivallahden pohjoisperukan ja Kylmäjärven rannan eteläosassa olevan lahden välille idästä länsilounaaseen työntyvän niemen keskivaiheille.
Vuosien 1900 ja 1975 inventoinneissa kohde kuvataan ylöspäin leveneväksi kaivannoksi, joka on kaivettu kapealle kankaalle ja joka on nk. Lapin oja. Kohteen käyttötarkoituksen osalta pohditaan, voisiko kyse olla puolustusta varten tehdystä rakenteesta. Kohde arvioidaan iäkkääksi, sillä vuonna 1900 kaivannossa kasvoi suuria mäntyjä.
Vuoden 1999 inventoinnissa todetaan, että kaivannon syvyys on noin 1-1,5 metriä ja poikkileikkaus on matalan U-kirjaimen muotoinen. Kaivannon leveys on noin 2,5-3,5 metriä ja pohjallakin noin 1-1,5 m. Kohteessa havaittiin alkava heikko huuhtoutumiskerros, joten kohdetta ei pidetty esihistoriallisena. Kohteen nimen on arvioitu viittaavan siihen, että paikalla olisi venetaipale/venetie.
Vuoden 2009 inventoinnissa saadun muistitiedon mukaan Välijärven ja Kylmäjärven välinen Honkasalmi on ollut aiemmin kannaksena. Salmi olisi puhjennut vasta 1800-luvun lopulla, jolloin erillisen ylemmän Kylmäjärven altaan pinta olisi pudonnut 1,8 m Muojärven tasolle. Arkistotutkimuksessa 2025 ilmeni, että Muojärven alueella on tehty vedenlaskua sekä 1800-luvun alussa että 1800-luvun lopulla.
Kohde lienee veneenvetoura, jossa ei ole tarvinnut virrata vettä. Mineraalimaalle kaivetun kaivannon pituus on noin 60 metriä. Kuusamosta on tietoa veneenvedosta kannasten yli telapuiden avulla. Kohde ajoittunee 1800-luvun alkuun tai sitä vanhemmaksi. Kohde on vaurioitunut vuonna 2023 reitinrakennustyön yhteydessä.
Kohteesta noin 850 metriä itään sijaitsee toinen kaivanto, joka on muinaisjäännösrekisterissä nimellä Muosalmi itä (rekisteritunnus 305010092).
Kohteen aluerajaus perustuu inventointihavaintoihin. |