Korkiamaa sijaitsee Viitakosken kyläryhmästä 1-2 km lounaaseen. Korkiamaan pohjoispäästä 1 km etäisyydellä virtaa Kaakamajoki. Korkiamaa on 2 km pitkä ja 0,8 km leveä pohjois-etelä -suuntainen moreeniharjanne, jonka laki kohoaa yli 53 m mpy. Maan itäosan kasvillisuus on kuivahkoa mänty- ja kuusikkokangasta. Korkiamaan koillisosassa on maaperä hiekkaa. Alueella on noin 0,3 km pitkä ja leveä sorakuoppa.
Vuoden 1995 inventoinnissa havaittiin osin tuhoutuneen asuinpaikan jäännöksiä sorakuopan pohjoisreunalla, jossa myös todettiin eteläisen vallin osalta tuhoutunut keittokuoppa, jonka reunalta löytyi kvartsilohko. Saman vuoden syksynä sorakuopan pohjoisreunan koeojan sekä keittokuopan kaivaustutkimuksissa saatiin myös talteen orgaanissekoitteita (Sär 2-) keramiikkaa sekä kvartsiesineistöä (KM 29154:1-24). Tutkimusten perusteella keittokuoppa on ollut halkaisijaltaan noin 2 m ja siinä laskettiin olleen lähes 500 kg palaneita kiviä sekä hiiltyneitä puunjäännöksiä.
2024: Tarkastushetkellä ei ollut havaittavissa mitään jälkiä asuinpaikasta. Nykyinen muinaisjäännösalue on merkitty maanottoalueen sisään, jossa on kaivettu. Hyvin todennäköisesti asuinpaikka on tuhoutunut maanoton yhteydessä. Historiallisissa ilmakuvissa verraten vuoden 1995 maanottoaluetta ja vuoden 2024 aluetta, on alue kasvanut pohjoiseen noin 120 metriä.
Kohteen aluerajaus rekisterissä perustuu arvioon.
Kohde on muutettu poistetuksi kiinteäksi muinaisjäännökseksi (ei rauhoitettu) 21.1.2026 alueellisen vastuumuseon kanssa yhteistyössä.
Jalo Alakärppä, Eija Ojanlatva ja Timo Ylimaunu utgrävning 1995
Fynd: KM 29154:1-24
Anmärkningar: Löydöt: keramiikkaa ja kvartsia. Raportti Museoviraston sähköisessä arkistossa.
Skapat: 1.1.1900 Senaste förändring: 21.1.2026
Laura Ohenoja besiktning 2024
Anmärkningar: Maastokäynnistä ei ole ilmeisesti erillistä raporttia, havainnot on kirjattu suoraan Museoviraston muinaisjäännösrekisteriin.
Skapat: 23.7.2024 Senaste förändring: 21.1.2026
Den nedladdningsbara filen kan innehålla bilder, kartor eller annat innehåll som är upphovsskyddat. Filens upphovsrätt hör till rapportens upphovsman och till övriga i rapporten nämnda aktörer. För vidare bearbetning av materialet bör tillstånd erhållas av innehavaren av upphovsrätten.