Kulturmiljöns tjänsteportal


	ARKEOLOGISKA OBJEKT

	fast fornlämning
	möjlig fornlämning
	övrigt kulturarvsobjekt
	observationsobjekt
	fyndplats
	naturformation
	borttagen fast fornlämning (ej fredad)
	övrigt objekt

	kommun



	gammal kommun


	landskap


	typ

	typens specifierare


	datering


	undervattensobjekt


	objektnamn


	objekt-id


	arkeologiskt objekt av riksintresse VARK





	objekt enligt landskap
	objekt enligt ansvarsmuseum
	objekt enligt NTM-central


Storkyro
fast fornlämning
Napuen taistelukenttä	152500005


Typ:	händelseplatser stridsplatser
Datering:	historisk, 1700-tal

Registreringsgrund:	fornminneslagen 295/1963
Förklaring till geografisk data:	Napuen taistelun muistomerkin koordinaatit. (os. Pohjankyröntie 28, 61500 Isokyrö)

tillbaka

Koordinater

Beskrivning

Kohde sijaitsee Kyrönjoen länsipuolella Pohjankyröntien ja valtatien 18 varrella olevalla tasaisella peltoalueella Napuen kylän keskustan länsi- ja luoteispuolella.

Suuren Pohjan sodan viimeinen kenttätaistelu käytiin Napuella 19.2.1714 Ruotsin ja Venäjän armeijoiden välillä. Kenraali Armfeltin johtamat Ruotsi-Suomen karoliinijoukot taistelivat kaksi kertaa vahvempaa ruhtinas Galitzinin venäläisarmeijaa vastaan. Taistelussa kaatui n. 1500 venäläistä ja n. 3000 suomalaista, niiden mukana n. 1000 lähiseudulta nostettua kotiseutunsa puolustajaa.

Isossakyrössä helmikuun 19. päivänä 1714 käytyä Napuen taistelua voidaan pitää Ruotsi-Suomen mahtavuuden ajan päätepisteenä. Kun kenraalimajuri, kreivi Carl Gustaf Armfelt otti Hämeenlinnassa 6.8.1713 vastaan Suomen armeijan ylipäällikkyyden, oli miltei koko eteläinen Suomi venäläisten hallussa. Armeija oli puutteellisesti varustettu ja hajoamassa. Nälkä oli uhkaamassa eikä Ruotsista ollut tulossa minkäänlaista apua pyynnöistä huolimatta.

Venäläisten tilanne oli toisin. Ylipäällikkö, kenraali-luutnantti, ruhtinas Mihail Mihailovitsh Galitzinin komennossa oli hyvin koulutettu ja varustettu tsaarin armeijan valiojoukko. Kostianvirran taistelun 6.10.1713 jälkeen Armfelt vetäytyi joukkoineen Pohjanmaalle. Saatuaan tiedon venäläisten lähestymisestä hän kokosi kiireesti joukkonsa, joista osa oli majoitettuna Lapualle ja osa Isoonkyröön. Lähipitäjien kaikki taistelukykyiset miehet kutsuttiin myös aseisiin. Kaikkiaan Armfeltilla oli käytettävissään noin 5500 miestä, näistä vakinaista jalkaväkeä oli 3000 miestä ja 1000 ratsumiestä. Ruhtinas Galitzinin komennossa oli n. 11 000 miestä, joista 6000 jalkamiestä ja 5000 ratsuväkeä.

Napuen taistelun jälkeen alkoi Isonvihan aikakausi. Napuelle on pystytetty vuonna 1920 arkkitehti Matti Björklund-Visannin suunnittelema monumentti tapahtuman muistolle.

Napuen taistelukentältä löytynyt rautainen tykinkuula on lähetetty Muinaistieteelliselle toimikunnalle v. 1898. Taistelutantereelta, Yrjö Chydeniuksen maalta, n. 100 m valtamaantiestä on löytynyt myös puhelinpylvästä varten kaivetusta kuopasta pääkallo, sääriluu, 2 kylkiluuta ja lapaluu. Jäännökset liittyvät mitä ilmeisimmin taisteluun.

Skapat: 1.1.1900 Senaste förändring: 15.4.2013

Undersökningar

Länkar till Museiverkets övriga material

kopiera länken till denna sida:

fraga om eller ge respons pa objektets information

Den nedladdningsbara filen kan innehålla bilder, kartor eller annat innehåll som är upphovsskyddat. Filens upphovsrätt hör till rapportens upphovsman och till övriga i rapporten nämnda aktörer. För vidare bearbetning av materialet bör tillstånd erhållas av innehavaren av upphovsrätten.

ARKEOLOGISKA OBJEKT

Napuen taistelukenttä