Kohde sijaitsee lähellä Kurikan ja Ilmajoen rajaa. Kiviröykkiön koko on 2 x 1,5 x 0,7 metriä. Röykkiötä on hajoitettu ja sen eteläpäässä on suorakaiteenmuotoinen syvennys, jossa on palaneita kiviä ja nokea. Todennäköisemmin kysymyksessä on kiuas. Minkäänlaisia muita rakennukseen viittaavia jälkiä ei inventoinnissa 1972 havaittu.
Tarkastus 2025:
Kohde tarkastettiin ja merkittiin tulevia avohakkuita varten. Kiukaan kokoa ei mitattu, mutta se vaikutti olevan suunnilleen v. 1972 kuvauksen mukainen, ehkä hieman silloin otettuja mittoja suurempi. Kiukaan raunio on muuten paksun kangasturpeen peitossa, mutta sen päällä on ihmisen repimä reikä, josta yksi kivi on käännetty irti äskettäin. Kiukaan kyljestä kasvaa suuri koivu. Kiukaan itäpuolella, melkein siinä kiinni, on puolen kuution kokoinen maakivi. Kiven ja kiukaan väliin jää hirren mentävä rako, jossa rakennuksen itäseinä on oletettavasti ollut. Tarkastuksen yhteydessä selvitettiin maanäytekairan avulla, että rakennuksen huonetila on ollut kiukaan länsi- ja eteläpuolella. Kiukaan eteläpuolella, kiukaasta noin metrin päässä, saatiin kairauksessa esiin humuskerroksen alta ensin noin 10 cm paksu ruskean hiekan kerros, sen alta 8 cm paksu harmaa savi-/hiesukerros, sen alta 1-2 cm paksu musta hiilimaakerros, ja alinna harmaa hiekka, mahdollisesti vanha huuhtoutumiskerros. Kairauksen perusteella vaikuttaa siltä, että maanpinta on ensin poltettu, jonka jälkeen rakennuksen huonetilan kohdalle on levitetty ensin savikerros ja sitten hiekkakerros. Jos niiden päällä on ollut lankkulattia, lienee se purettu, koska kairauksissa ei näkynyt lahoa puukerrosta. Kiukaan eteläpuolella muutaman metrin päässä on noin 3 x 4 m kokoinen, vajaat puoli metriä syvä maanottokuoppa, jonka pohjalta otetussa kairauksessa ei havaittu huuhtoutumiskerrosta. Maanottokuoppa liittyy mahdollisesti paikalle olleen rakennuksen huonetilan pohjustamiseen. Rakennuksen oletettujen seinälinjojen kohdalla ei erottunut multapenkkiä tai kivijalkaa.
Ilmajoen pitäjänkartassa vuodelta 1847 paikka on Lahden kylän ulkometsää. Kotuksen nimiarkiston keruukorteissa nimetään kaksi metsäsaunaa, jotka on paikannettu Riomäen läheisyyteen (Kotus 1951: Kirpunsauna, Kotus 1951: Takanevan sauna). Nimiarkiston mukaan Kirpunsaunaan liittyy tarina 1800-luvulla eläneestä Kirppu-nimisestä miehestä, joka kuoli saunalla lyötyään halkometsässä itseään kirveellä polveen. |
tillbaka
Ilmajoki inventointi 1972, Inventointi 1972 Markku Torvinen
