Metallinilmaisinharrastajat löysivät huhtikuussa 2026 Linnanmäen eteläpuolella sijaitsevasta metsäsaarekkeesta/niemekkeestä ja sen läheisyydestä pellolta rautakautisia esineitä, kaksi hihnanjakajaa heloineen, pronssiastian kappaleen, hihnanjakaja, rahan, vyöheloja, kalahela ja sirpin. Viranomaisille tiedoksi Ilppari-ilmot ILM40260, ILM39849, 346541, ILM39872
Löytöalue tarkastettiin huhtikuussa 2026. Metodi: kairaus noin 5 m välein (noin 50 x 50 m alueelta = niemekkeen kärjen alue), metallinilmaisintutkimus, pintahavainnointi, 1 koekuoppa paikalla sijaitsevan kuopanteen länsipuolelle. Aiemmin ilmoitetut ja tarkastuksessa tehdyt löydöt keskittyvät pääosin rinteeseen kaivetun, noin 2 x 2 x 0,5 m kokoisen kuopan ympärille. Muoto kuopassa on kulmikas ja siitä kaivettu maa on heitetty sen pohjoispuolelle ja osin koillis- ja luoteispuolelle – useat tehdyistä löydöistä sijaitsevat tällä alueella tai aivan sen läheisyydessä. Kuopasta (kairausnäytteet) ei tehty havaintoja tuhkasta, noesta, rapautuneista kivistä eikä siitä tehty myöskään esinelöytöjä (metallinilmaisin). Kuopan funktio jäi epäselväksi. Se sopisi nauris/varastomontuksi, mutta on myös mahdollista, että se liittyisi paikalla sijainneen rautakautisen hautauksen/kohteen myöhempään tonkimiseen. Piirteidensä perusteella kuoppa on vähintään kymmeniä vuosia vanha.
Kairausnäytteet ja koekuoppa: metsämultakerroksen paksuus vaihtelee alueella, noin 10 – 25 cm välillä. Sen alla havaittiin sekoittunut, höttöinen punertavan ruskea hiekka, jossa on noin 40 cm syvyydessä kivikkoa (nyrkinkokoisia kiviä) ja kalliotakin (?) – tämä varsinkin ed. mainitun kuopan ympäristössä. Kivikon joukosta ei havaittu palanutta luuta tai merkkejä nokisesta maasta yms. Metallinilmaisimella saatiin useita signaaleja, mutta näistä vain muutama osoittautui rautakautiseksi esineeksi, pääosa signaaleista oli lähtöisin moderneista metallinkappaleista/esineistä tai olivat ajoittamattomia, Koekuoppa kaivettiin kirkkaan signaalin kohdalle, paikalla sijaitsevan kuopan luoteisreunalle. Kaivettu maa seulottiin 5 mm silmäverkon käsiseulalla. Maannos koekuopassa vastasi kairanäytteitä, löytöinä vyönhela ja hihnanjakajan räpylähela. Tarkastuksessa tehdyt löydöt (ja myös aiemmin ilmoitetut), muutamaa poikkeusta lukuunottamatta tehtiin sekoittuneesta pintamultakerroksesta. Tarkastuksessa ei havaittu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. Paikalla lienee sijainnut myöhemmin tuhoutunut, pienialainen kalmisto tai hautaus. Jos maankäyttö muuttuu nykyisestä, on löytöalue ja sen suojelufunktio syytä määritellä tarkemmin kuin mitä tarkastuksessa oli mahdollista suorittaa. |