Kårbölestä Tomtbackaan ja sieltä Helsingin pitäjän kirkolle sekä Domarbyhyn kulkenut, Vantaanjoen etelä- ja länsirantaa myötäillyt tie, joka toimi aikoinaan kirkkotienä sekä kylien ja kartanoiden välisenä yhdystienä. Tien läntisin osa Haltialan kartanolta Hämeenlinnanväylälle on nimetty nykyään Kuninkaantammentieksi. Haltialan kartanosta (Tomtbacka gård) etelään tie jatkuu Laamannintienä kohti Tuomarinkylän kartanoa (Domarby). Laamannintieltä haarautuu Haltialan sillan kohdalla Korkmaninpolku, joka noudattelee Helsingin pitäjän kirkolle mennyttä tielinjaa. Kuninkaantammenkierron ja Pitkänkoskenojan välinen katuosuus sekä Tuusulanväylän eteläpuolella Tuomarinkartanolle vievä Kavaleffintie on jätetty kohteen rajauksen ulkopuolelle.
Edelleen käytössä oleva tie on osittain hiekkapintaista ulkoilutietä, mutta sillä on myös asfaltoituja, ajotienä toimivia osuuksia. Kaikkein voimakkaimmin muokatut tieosuudet on jätetty pois rajauksesta, mutta noin 2100 m pituinen, asfaltoitu, historiallisessa peltomaisemassa mutkitteleva ajotieosuus Niskalasta Laamannintien eteläkärkeen kuluu kulttuuriperintökohteeseen. Näsinojan kohdalla vanha tielinja on kuitenkin poikennut Laamannintien linjasta ja noin 200 m osuus tiestä on nykyään peltona, jonka poikki Näsinoja kulkee. uomarinkylän kartanolle johtava, Laamanninpuistoa reunustavan ulkoilutien jatkeena oleva eteläisin tieosuus (pituus n. 115 m) on muokattu pelloksi. Tämä osuus tiestä näkyy vielä vuoden 1972 ilmakuvassa ja peltokerrosten alla saattaa olla säilynyt tiehen liittyviä jäänteitä. Tieosuuteen kuuluu myös kaksi sillan paikkaa (ks. alakohteet).
Kårböle ja Domarby mainitaan historiallisissa lähteissä 1417 , Tomtbackaby 1510-luvulla, vaikka se oletettavasti on mainintaa vanhempi. Todennäköisesti kylien välinen tie oli siis käytössä myös jo keskiajalla. Tien varrella on useita Haltialan historiallisia asuinpaikkoja: Tomtbacka gård, Tomtbacka, Granböle, Tomtbacka Lindos, Tomtbacka Nymans, Tomtbacka Rå torp ja Tomtbacka Näsi (mahdollinen muinaisjäänös). Varhaisimmilla kartoilla Tuomarinkylästä (1692) ja Tomtbackasta (1691) tie on hahmoteltu katkoviivalla. Ensimmäinen tarkempi kuvaus tiestä on Niskalan kartalla vuodelta 1770.
Vuonna 1991 Kuninkaantammentien linjaa ja rakenteita selvitettiin sähkölinjatyömaan takia. Tuolloin Niskalan kohdalla olevasta siltarakennelmasta saatiin radiohiiliajoituksen tulokseksi 1500–1670 cal AD. |
tillbaka
Koordinater
Kuninkaantammentie, Kaivaus 1991 Anja Korkala