Mahdollinen 1700-luvun alkupuolen torpan paikka sijaitsee Tahvonlahdenniemellä, Anna Sofian puistossa, nykyisen Stansvikin kartanon paikalla ja sen eteläpuolella. Alue on pääosin hoidettua puistoaluetta, jolla sijaitsee 1800- ja 1900-luvun puurakennuksia sekä joitakin saman aikaisten rakennusten perustuksia. Eteläisin osa alueesta on vehreää luonnonsuojelualuetta.
Stansvikin torppa mainitaan manttaaliluetteloissa 1712–1765, minkä jälkeen sen arvellaan autioituneen osittain. Tahvonlahdenniemelle on merkitty vuoden 1749 pitäjänkuvauskartalla kaksi torppaa. Pohjoisempi torppa säilyi ilmeisesti käytössä pidempään ja sen paikalla on vielä Winterin kartalla vuosilta 1777–1794 Stansviks torp ja siihen kuuluvat kaksi rakennusta. Vuoden 1749 kartalle on kuvattu pohjoisemmalle torpalle pohjoisesta johtanut tie. Pohjoisemman torpan paikalle perustettiin Stansvik gård, joka erotettiin Degerön rälssisäteristä vuonna 1798. Vuosina 1803–1804 rakennettu kartanon päärakennus on edelleen käytössä. Eteläisempi torpan paikka vaikuttaa autioituneen ennen 1700-luvun loppua.
Stansvikin kartanon alue on säilynyt pitkälti 1700- ja 1800-luvun vaihteen asussaan, ja vaikka alueella erottuu vain 1900-luvulla purettujen rakennusten perustuksia, voi maan alla olla säilynyt vanhempia kulttuurikerroksia ja rakenteita. Kartanon eteläpuolella, luonnonsuojelualueella on puskan alla pieni kumpu, jossa vaikuttaisi olevan kiviä. Kumpu sijaitsee tasaisella paikalla harjun keskellä, jossa kasvillisuus poikkeaa ympäristöstä. Ilmakuvien perusteella 1900-luvulla paikalla on ollut vain metsää, joten mikäli kyseessä on rakennuksen paikka, se lienee tätä vanhempi. Myöskään senaatinkartalla vuodelta 1870 näin etelässä ei pitäisi olla rakennuksia. Koska mahdollinen rakennuksen paikka sijaitsee luonnonsuojelualueella, ei sitä kuitenkaan voi kairata tai koekuopittaa, minkä takia varmuutta paikalla olevasta rakenteesta ei ole.
Skapat: 24.11.2025
Den nedladdningsbara filen kan innehålla bilder, kartor eller annat innehåll som är upphovsskyddat. Filens upphovsrätt hör till rapportens upphovsman och till övriga i rapporten nämnda aktörer. För vidare bearbetning av materialet bör tillstånd erhållas av innehavaren av upphovsrätten.
tillbaka
