Harakan saaren kaakkoisosassa, kallioiden keskellä sijaitseva tykkipatteri. Markus Mannisen vuonna 2000 julkaistun tutkimuksen mukaan kyseessä olisi ensimmäisen maailmansodan aikainen tykkipatteri, joka oli käytössä ilmeisesti vuodesta 1914 vuoteen 1918 saakka. Harakan inventoinnissa vuodelta 1989 patteri on tulkittu Krimin sodan (1853–1856) aikaiseksi.
Mannisen tutkimuksen mukaan ensimmäisen maailmansodan alettua Harakan eteläkärkeen sijoitettiin neljän 57 mm:n pikatykin kenttälinnoitettu patteri. Keväällä 2015 Harakan saarelle sijoitettiin ilmatorjuntatehtäviin muutetut 3 tuuman pikakenttäkanuunat, jotka ilmeisesti siirrettiin muualle kesällä 1916. Näiden tilalle tuli elokuussa 1916 neljän 75 mm:n ilmatorjuntatykin patteri, joka pysyi saarella sodan loppuun saakka. Vuosina 1915–1916 Harakassa oli myös valonheitin.
Patterista on jäljellä melko matala, maasta kasattu rintasuoja, jonka päät kääntyvät kohti pohjoista. Rintasuojan yhteispituus on noin 45 metriä ja paksuus useampia metrejä. Patteria ei päästy vuonna 2025 tarkastamaan maastossa lintujen pesinnän takia, mutta lidar-aineistossa ja Helsingin kaupungin vuoden 2025 ilmakuvassa rintavarustus erottuu hyvin. Mannisen kuvauksen mukaan rintavarustuksessa on ollut puiset ammuskomerot ja se on ollut melko pahoin maatunut, mutta tykkien kiinnityspultit ovat olleet edelleen näkyvissä.
Patterista vajaa 50 m etelään erottuu vuosien 1932–2025 ilmakuvissa hiukan hakasenmuotoinen rakenne, jonka sivujen pituudet ovat suunnilleen 11 m, 8,5 m ja 10 m. Rakenteessa saattaisi olla jonkinlainen kiviperustus. Vuoden 1989 Harakan inventoinnissa rakenne on tulkittu vuoden 1812 tykkipatteriksi, mutta arkistolähteissä ei ole varmaa tietoa, että vuoden 1811 suunnitelmia tykkipatterista Harakan eteläosaan olisi toteutettu ja rakenne ei myöskään muistuta 12 tykin tykkipatteria. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa arkeologin toimesta.
Harakan saaren luoteisosassa on kolme 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa rakennettua tykkipatteria (Harakka 1) sekä venäläisen ajan kasarmi, lennätintalo, vartiotalo, jääkellari ja laituri. Saaressa on ollut 1800-luvulla useita muitakin rakennuksia ja kaivoja, mutta ne ovat tuhoutuneet. Saarella on näkyvissä paikoin vanhoja, kiville pengerrettyjä teitä. Harakassa on myös uudempia rakennuksia, kuten kemian koelaboratorio vuodelta 1928 ja 1950-luvulla rakennettu betoninen räjäytysbunkkeri.
Lähteet:
VeSA Suomenlinnan linnoitus- ja rakennuspiirustusten arkisto. HA Harakka. HA:0001a HARAKKA YLEISASEMAPIIRROS LAIVAVÄYLÄ VÄLIAIKAISET PATTERIT YM, 7. 8. 1811 (1811-1811). Tiedosto 2838005. Kansallisarkisto. Viitattu 25.11.2025.
Markus Manninen 2000: Viapori. Merilinnoitus ensimmäisessä maailmansodassa 1914–1918. Sotamuseo.
Tuula Rauma 1989: Harakka. Rakennushistoria ja inventointi. Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskus. |
tillbaka
Koordinater