Botbyn Klofvusin vanha tonttimaa sijaitsee nykyisen Puotilan kartanon ympäristössä, Vartiokylänlahden länsirannalla sijaitsevan Juorumäen (Sqvallerbackan) itäreunalla. Vanhan tonttimaan jäänteitä on saattanut säilyä metsäisellä mäenrinteellä sekä kartanonpuistossa.
Botbyn nimi saattaa pohjautua muinaisruotsin henkilönimeen Bote. Vuoden 1540 Porvoon läänin maakirjassa Sipoon pitäjän Sundomin neljänneksessä sijainneen kylän nimeksi on merkitty ehkä vahingossa Söteby. Yhteensä viisi täysiveroa maksavia talonpoikia on tuolloin kahdeksan (Mickel Monson, Olof Jönsson, Matts Larsson, Mickel Tomason, Mickel Morthenson, Mickel Tomasson, Jöns Andersson, Lasse Andersson), mutta Mickel Tomassonin nimi on ehkä erheellisesti listassa kahdesti. Muissa 1540-luvun Porvoon läänin maakirjoissa kylän nimenä on Botby ja kahdeksan talonpojan joukossa toisen Mickel Tomassonin tilalla on Jop Andersson ja Mickel Monson on toisinaan Mickel Jönsson. Helsingin voutikunnan vuoden 1556 tili- ja maakirjassa veroluku ja talonpoikien määrä ovat edelleen samat ja vaikuttaa siltä, että ne pysyivät muuttumattoman ainakin 1600-luvun alkupuolelle saakka.
Botbyn kylän vanhin kartta on 1600- ja 1700-lukujen vaihteeseen ajoittuva Samuel Brotheruksen maanmittauskonsepti, jolle on merkitty neljä taloa kahdelle tonttimaalle. Nissas ja Domars sijaitsivat pohjoisempana, Klofvus ja Rons taas etelässä, suuren kallion itäpuolella, lähempänä Vartiokylänlahden rantaa, jossa talojen pellot sijaitsivat. Westermarkin vuoden 1751 kartalla Klofvusin rustholli on edelleen samalla paikalla. Päärakennuksen lisäksi tontille on merkitty yksi ulkorakennus, hiukan lännemmäs riihi sekä etelään, lähemmäs rantaa toinen, jolle on johtanut tie tontin itälaidalta. Tien itäpuolella on sijainnut Rons. Talojen pohjoispuolelle kuvattu tie on edelleen käytössä Puotilantienä. Klofvusin ja Ronsin tilojen yhdistämisen myötä paikalle rakennettiin 1700- ja 1800-lukujen taitteessa Puotilan kartano. Kartanon päärakennus on vuodelta 1880, minkä lisäksi pihapiirissä on 1900-luvun alkupuolen sivurakennuksia ja vanhasta viljamakasiinista tehty kappeli. Kartanon ympäristön rakentaminen on todennäköisesti tuhonnut alueen vanhimpia kerroksia.
Klofvusin tilasta on voinut säilyä jäänteitä kappelin ja kartanon päärakennuksen välissä. Nurmialueella pilkottaa maan alta kivirivi, jossa näkyy myös tiiltä. Ilmakuvien ja karttojen perusteella kyseessä ei ole ainakaan 1900-luvun rakennuksiin liittyvä perustus. Kappelin itäpuoleisen mäen rinteellä on suuren rakennuksen kiviperustus, joka on ainakin vuotta 1932 vanhempi. Vuoden 2024 inventoinnissa Juorumäen itäreunalla havaittiin noin 3 m x 4 m kokoinen kivikumpu, jonka päällä olevassa maassa oli hiukan tiilimurskaa. Kyseessä voi olla 1751 kartalla näkyvän riihen perustus tai 1870 senaatin kartalla näkyvän ulkorakennuksen perustus. Itärinteellä on myös toinen mahdollinen tulisijanperustus (koko noin 2 m x 2 m). Muinaisjäännösaluetta laajennettiin havaintojen perusteella 2025. |
tillbaka
Historialliset kylätontit, Inventointi 2011 V.-P. Suhonen & Janne Heinonen