Historiallisen ajan tie, joka sijaitsee Mellunmäentien ja Itäväylän välissä olevan kallion itäreunalla, kallion alarinteessä, jossa kasvaa sekametsää. Tien länsipuoli on säilynyt peltona ja itäpuoli rakentamattomana kallioluontona. Etelässä tie päättyy Itäväylään ja pohjoisessa Yllästunturinkuja 1:n pihamaan pengerrykseen.
Tie vaikuttaisi olevan osuus Västerkullan ja Mellungsbyn välisestä tiestä, joka on merkitty Lalinin ja Hagströmin vuosina 1770–1771 laatimalle kartalle. Saman tien pohjoisempi osuus on kuvattu vuoden 1764 Westersundomin kartalle, jonka on laatinut Nils Westermark. Tie on todennäköisesti ollut käytössä jo kartoituksia aiemmin, sillä Västerkulla ja Mellungsby tunnetaan molemmat jo keskiaikaisista historiallisista lähteistä. Tie on merkitty vielä vuoden 1870 senaatinkartalle. Ensimmäisen maailmansodan aikaan tie oletettavasti kunnostettiin yhdystieksi, joka tuli pohjoisesta, Länsimäen tukikohdan II linnoitteilta ja haarautui etelämpänä luoteeseen kohti Mellunmäessä olevia tukikohdan II linnoitteita ja kaakkoon kohti Mustavuoren tukikohtaa I. Nykyään tieosuus on käytössä oikopolkuna Mellunmäentien ja Itäväylän välillä, ja se vaikuttaa pitkälti säilyneen ensimmäisen maailmansodan aikaisessa asussaan.
Suunnilleen pohjois-etelä-suuntaista, pohjoisessa kohti luodetta kaartuvaa tieosuutta on säilynyt noin 250 m. Tien pohjoisosan katkaisee Mellunmäentieltä palsta-alueelle vievä hiekkatie ja hiekkatien ja Yllästunturinkuja 1:n pihamaan välissä tie erottuu melko heikosti, mutta sielläkin on osittain nähtävissä noin 4 m leveä tiepenger, jonka molemmin puolin kulkee matalat ojat. Hiekkatien eteläpuolella, vanhan tien länsireunalla on kivikasa. Hiekkatiestä etelään erottuu hyvin noin 4 m leveä tiepenger, jonka molemmin puolin on kaivettu 0, 5 m leveät ojat. Kivipinnoite on näillä kohdin paikoin näkyvissä, samoin vanhat ajourat. Etelämpänä kiveystä, ojia tai ajouria ei näy, vaan tie erottuu 2,5–4 m leveänä, Itäväylän puolelta parhaimmillaan 1,5 metriä korkeana penkereenä. Tien eteläpäässä on kuusi kuoppaa, joista viisi on muodoltaan soikeaa, yksi hiukan epämääräisempi. Vuosien 1770–1771 kartalla kallion eteläreunalle on merkitty kymmenen rakennusta ja peltotilkkuja. Selitteen mukaan paikalla on ollut torppa, jonka läpi tie näyttää kulkeneen.
Västerkulla-Mellungsby -tie on säilynyt Vantaan puolella kiinteänä muinaisjäännöksenä (muinaisjäännösrekisterin tunnus 1000010769). Myös Tukikohdan II alueella Länsimäessä ensimmäisen maailmansodan aikainen yhdystieverkosto on osittain säilynyt alkuperäisessä asussaan (Tukikohta II:tie (Länsimäki), 1000007706). |