Perälän kylä mainitaan ensimmäisen kerran vuoden 1540 veroluettelossa, jonka perusteella kylässä on viisi tilaa: Mattila, Kauppila, Siukola, Laurila ja Sipin tila, joka autioituu jo vuonna 1556. Siukolan tila on merkitty veronmaksukyvyttömäksi vuosina 1582–1600.
Kylän kaikki neljä tilaa pysyvät tilalukujen perusteella viljelyksessä 1690-luvulle asti, vaikka yksi tila on merkitty autioksi vuosien 1640–1700 välillä, sekä 1650-luvulla kaksi tilaa. 1690–1730-luvuilla merkitään enää kolme tilaa veronmaksuluetteloon, joilla kaikilla on veronmaksun kanssa ongelmia. Yksi tiloista on henkikirjojen mukaan ilman asukasta. Isojako toimitetaan kylässä vuosina 1761–1777.Kylää koskevat tiedot on kerätty Lempäälän historia teoksesta (Arajärvi 1959: 40, 46, 58, 141, 146, 256–259, 308, 574–575).
Vuoden 1767-1772 isojakokartalta paikannettu Perälän kaksiosainen, neljän talon kylä sijoittuu asutun pientalon kohdalla sekä talousrakennuksen kohdalla ja pihamaalle. Vuoden 1842 pitäjänkartalla kylässä on kolme taloa. Vuoden 1959 peruskartan tilanne vastaa kutakuinkin nykypäivää.
Karttatarkastelun perusteella Perälän kylän kohdalla on arkeologista potentiaalia, keskittyen kylätontin rakentamattomille alueille. Kylänpaikan yhä asuttu osa on muinaisjäännösrekisterissä muuna kulttuuriperintökohteena Perälä 2. |
tillbaka
Miemola, Hulaus, Pyhältö, Hyrkkälä, Perälä ja Häihenmatka. Arkeologinen arkistoselvitys 2025, Arkistoselvitys 2025 Teemu Tiainen