Varhaisin kylään liittyvä kirjallinen maininta on Hulaudesta oleva isäntä lautamiehenä vuodelta 1465. Vuoden 1540 verotietojen perusteella kylässä on ollut kolme tilaa: Kauppila, Heikkilä ja Antila. Sipilä ilmaantuu vuonna 1541 ja vuonna 1568 Kerttula irtautui Heikkilästä, jolloin kylässä oli 5 tilaa. Kylässä oli etenkin 1500-luvun lopulla paljon vaikeuksia veromaksun toimituksessa, jonka perusteella tiloja merkittiin autioiksi. Kerttula ja Antila autioituivat 1572 ja ne pysyivät veronmaksukyvyttöminä aina 1600-luvulle asti. Sipilän tila on merkitty autioksi vuonna 1581, sekä vuosina 1595–1600. Kauppila ja Heikkilä taas vuosina 1595–1600, joten vuosisadan lopulla yksikään kylän tiloista ei ollut veronmaksukykyinen. Hulauden kylässä olivat 1600-luvun aikana vain 1610- ja 1630-luvuilla kaikki viisi tilaa veronmaksukykyisiä. 1660 ja 1670-luvuilla parhaimmillaan kolme tilaa oli veronmaksukyvyttömänä, mutta tilalukujen perusteella kaikki viisi ovat pysyneet kuitenkin viljelyksessä. Sipilän tila on 1696–97 suurten kuolonvuosien aikana autioitunut, jonka jälkeen se asutettiin uudelleen vasta 1740-luvulla. 1700-luvun alussa isovihan aikana on ollut myös veronmaksuongelmia, ja tiloista Sipilän ohella vähintään yksi on ollut henkikirjojen mukaan ilman asukkaita. Isojako on suoritettu Rikalan kylän toimitusten yhteydessä 1761–1777. Kylää koskevat tiedot on kerätty Lempäälän historia teoksesta (Arajärvi 1959: 36, 39, 44–46, 142, 150–151, 257–259, 560).
Vuoden 1767-1775 erilliseltä toimituskartalta paikannettu Hulauden neljän talon kylä sijoittuu osin nykyisinkin asutun pientalon kohdalle ja pihaan sekä osin sen pohjoispuolelle, peltoon ja metsikköön. Kylään kuulunut yksittäistalo (1767-1775 kartan talo nro 5) sijoittuu kyläkeskuksen eteläpuolelle, nykyiseen peltoon. Yksittäistalo on karttatarkastelun perusteella autioitunut pitäjänkartan laatimiseen (v. 1842) mennessä. Sitä, onko yksittäinen talo syntynyt vasta isojaon aikaan vai jo tätä ennen, ei saatu arkistotutkimuksessa selville.
Karttatarkastelun perusteella Hulauden kylän pohjoisosassa, nykyisen asuinkiinteistön
pohjoispuolella on arkeologista potentiaalia. Myös kylään kuulunut yksinäistalon kohdalla on
arkeologista potentiaalia. Asiaan voisi saada selvyyttä kohdennetulla arkeologisella
maastotutkimuksella. |
tillbaka
Miemola, Hulaus, Pyhältö, Hyrkkälä, Perälä ja Häihenmatka. Arkeologinen arkistoselvitys 2025, Arkistoselvitys 2025 Teemu Tiainen