Inventoinnissa 2025 ei havaittu alkuperäisen rautatiesillan jäänteitä. Nykyisen rautatiesillan alla on kuitenkin säilynyt puupaaluista koostuva rakenne. Tämä näkyy erityisesti joen itärannalla.
Paikalla on noin kolme paalurivistöä. Yksi näistä osuu nykyisen sillan keskelle. Kaksi muuta tulevat noin nykyisen sillan laitojen kohdille tai tarkemmin noin 30 cm nykyisen sillan reunoista sisäänpäin. Lisäksi tavattiin joitain paaluja sivussa näistä. Paalut on selvästi pyritty asentamaan tasavälein noin 280 cm etäisyydelle toisistaan. Väliin jää joitain tyhjiä kohtia, ja todennäköisesti paaluja on poistettu tai ne on sahattu maan tasalle myöhemmin. Itärannan tulva-alueelta paaluja dokumentoitiin yhteensä 12 kappaletta. Länsirannalta näitä havaittiin 5 kappaletta. Paalut ovat pyöreitä, halkaisijaltaan 20–24 cm tukkeja, jotka on juntattu maahan nähtävästi useimmissa tapauksissa latva alaspäin. Paalut on katkaistu pääosin sahalla, mutta joissain tapauksissa näkyy myös kirveen jälkiä. Pidemmät ovat 140–205 cm mittaisia, kun taas matalimmat on sahattu lähes maan tasaisiksi. Puu lienee käsiteltyä, sillä paalut ovat säilyneet hyvin.
Paalurakenne voisi liittyä sodan jälkeen rakennettuun väliaikaiseen siltaan. Mahdollisesti tämä olisi ollut pukkirakenteinen. Toinen vaihtoehto on, että paalut liittyisivät nykyisen sillan rakentamisen aikaisiin väliaikaisiin tukiin.
Lapin sodassa saksalaiset räjäyttivät myös Kaakamon rautatiesillan. Tämä tapahtui lokakuussa 1944. Oulu–Kemi-välillä radan korjaustyöt aloitettiin heti 1944 lopulla. Seuraavina tavoitteina oli ratayhteyden korjaaminen Tornioon ja Rovaniemelle. Yhteys Tornion ja Kemin Laurilan välille saatiin 1.4.1945. Voi olla, että myös Kaakamojoen yli on jouduttu rakentamaan aluksi väliaikainen silta, jossa on hyödynnetty tuhoutuneiden siltojen osia ja puuosia.
Rautatiesillalta noin 1.3 km itään ja koilliseen on ollut Hirsikankaanmäen saksalaisten joukkojen ylläpitämän eläinsairaalan alue Hirsikankaanmäki (1000084475).
Den nedladdningsbara filen kan innehålla bilder, kartor eller annat innehåll som är upphovsskyddat. Filens upphovsrätt hör till rapportens upphovsman och till övriga i rapporten nämnda aktörer. För vidare bearbetning av materialet bör tillstånd erhållas av innehavaren av upphovsrätten.