Kuurunen 1 sijaitsee Kainuunkylässä Tornionjoen itäpuolella ja Kannalanlahden luoteispuolella. Lähin paikannimi maastokartalla vuonna 2025 on Kuurunen idässä.
Kuurusen paikka voi olla jo 1500-luvulta alkaen asuttu. Vahtolan (Tornionjokilaakson historia 1, 1991: 238) mukaan Kainuun kylän vanhimmat kantatalot vastasivat mahdollisesti jo 1500-luvun taloja ja Kuurunen lukeutuisi näihin taloihin.
Asumatontti on vuoden 1737 kartalla nro. 14 ja sen haltijana on Jöns Kurunen. 1700-luvun kirkonkirjoissa haltijana mainitaan Jöns Kuuruinen tilalla nro. 14.
Kohteen paikannus lienee jokseenkin luotettava. Vuoden 1947 ilmakuvalla ja vuoden 1979 peruskartalla paikan tienovilla on rakennettu tilakeskus, kuten myös vuoden 2025 maastokartalla. Tontti sijaitsee karttojen ja ilmakuvien perusteella piha-alueella. Todennäköisesti Kuurunen 1 asumatontin vanhemmat kerrostumat ovat pääosin tuhoutuneet.
1730-luvun kartalla on myös asumatontti nro. 15, jota pitää Henric Kuuruinen. Kyseinen kohde on muinaisjäännösrekisterissä nimellä Kuurunen 2. Kuurunen 2 sijoittuu välittömästi Kuurunen 1 kaakkoispuolelle. Kuurusen tila lienee halottu saman suvun sisällä kahteen ennen 1730-luvun kartan laatimista.
Tornionlaakson seudulla oli tyypillistä, että tiloja halottiin. Tällä tavoin raivattiin nuoremman polven perustama koti vanhemman kotitalon viereen ja tiloilla oli asianmukainen osansa viljelyksistä sekä niityistä. Jaon kautta syntyneet tilat olivat lähellä toisiaan. Lisäksi tilat pysyivät yleensä saman suvun hallussa. Uudelle tilalle raivattiin talkoovoimin tarvittava peltoala. Tilojen halkomisia tehtiin runsaasti jo 1500-luvulla ja niiden määrä kasvoi 1600–1700-luvuilla.
Alueella on 1840-luvun pitäjänkartalla tila nimeltä Kurunen. Kuurunen 1 lienee vuoden 1820 maakirjan tila nro. 19 Kurunen. Kuurunen näyttää yhdistyvän yhdeksi tilaksi 1730-luvulta 1820-luvulle tullessa.
Kohteen kuvaus- ja sijaintitiedot perustuvat historiallisiin lähteisiin ja karttoihin. Kohteella ei ole aluerajausta.
Den nedladdningsbara filen kan innehålla bilder, kartor eller annat innehåll som är upphovsskyddat. Filens upphovsrätt hör till rapportens upphovsman och till övriga i rapporten nämnda aktörer. För vidare bearbetning av materialet bör tillstånd erhållas av innehavaren av upphovsrätten.