Tyni 2 sijaitsee Kainuunkylässä Tornionjoen itäpuolella. Lähin paikannimi maastokartalla vuonna 2025 on Yli-Anunti pohjoispuolella.
Tyni 2 paikka voi olla jo 1500-luvulta alkaen asuttu. Vahtolan (Tornionjokilaakson historia 1, 1991: 238) mukaan Kainuun kylän vanhimmat kantatalot vastasivat mahdollisesti jo 1500-luvun taloja. Tyni lukeutuu näihin taloihin.
Asumatontti on vuoden 1737 kartalla nro. 10 ja sen haltijana on Hindrik Tyni. 1700-luvun kirkonkirjoissa haltijana mainitaan Mickel Maijanen tilalla nro. 10. Kohteen nimi muinaisjäännösrekisterissä on valittu 1730-luvun kartan antaman haltijatiedon mukaan. Kainuunkylästä tunnetaan Tynius eli Antonius Nilsson lähteissä vuosina 1551–1616 ja henkilö voi liittyä Tynin tilan historiaan.
Kohteen paikannus lienee jokseenkin luotettava. Vuoden 1947 ilmakuvalla Tyni 2 paikan seutu on vielä osittain rakentamaton tilakeskuksen länsipuoleinen alue, mutta 2000-luvulla aluetta on rakennettu voimakkaasti. Todennäköisesti asumatontin vanhemmat kerrostumat ovat pääosin tuhoutuneet.
Alueella on 1840-luvun pitäjänkartalla tila nimeltä Tyni. Tyni 2 lienee vuoden 1820 maakirjan tila nro. 13 Tyni, joka mainitaan 1810-luvun kirkonkirjoissa nimellä Anundi ja 1820-luvun kirkonkirjoissa nimellä Tyni eli Anundi.
1730-luvun kartalla on myös asumatontti nro. 9, jota pitää Hindrik Tyni. Kyseinen kohde on muinaisjäännösrekisterissä nimellä Tyni 1.
Tyni 2 voi olla halottu Tynin tilasta. Tornionlaakson seudulla oli tyypillistä, että tiloja halottiin. Tällä tavoin raivattiin nuoremman polven perustama koti vanhemman kotitalon viereen ja tiloilla oli asianmukainen osansa viljelyksistä sekä niityistä. Jaon kautta syntyneet tilat olivat yleensä lähellä toisiaan. Lisäksi tilat pysyivät yleensä saman suvun hallussa. Uudelle tilalle raivattiin talkoovoimin tarvittava peltoala. Tilojen halkomisia tehtiin runsaasti jo 1500-luvulla ja niiden määrä kasvoi 1600–1700-luvuilla.
Kohteen kuvaus- ja sijaintitiedot perustuvat historiallisiin lähteisiin ja karttoihin. Kohteella ei ole aluerajausta.
Den nedladdningsbara filen kan innehålla bilder, kartor eller annat innehåll som är upphovsskyddat. Filens upphovsrätt hör till rapportens upphovsman och till övriga i rapporten nämnda aktörer. För vidare bearbetning av materialet bör tillstånd erhållas av innehavaren av upphovsrätten.