Porkkala esiintyy jo vuodelta 1250 olevassa merireittikuvauksessa (DF 100). Satamapaikka mainitaan vuonna 1429 (DF 1886). Porkkalan kylä mainintaan vasta Raaseporin läänin vuoden 1540 maakirjassa (KA 2940, 51–52). Kylässä oli tuolloin kaksi tilaa; merkkejä keskiaikaisesta autioitumisesta ei ole. Porkkalan vanhin kartta on vuodelta 1706 (KA, maanmittaushallituksen uudistusarkisto). Kylässä oli tuolloin kolme tilaa. Pohjoisessa olivat erillään muusta kylästä Böls åker, Böls kyan ja Böls ängen. Samat pellot on merkitty Adam Giökerin vuoden 1725 kartalla (KA, maanmittaushallituksen uudistusarkisto). Pellot hahmottuvat Maanmittauslaitoksen rinnevarjoste pistepilvessä (2/2022). Kohteen nimi Marböle on tunnistettu vuosina 1778 ja 1782 laaditun Porkkalan kylän isojakokartan maanmittauskonseptilta.
Porkkalan Marböle jakaantuu havaittujen rakenteiden ja alueen topografian perusteella erillisiin pohjois- ja eteläosiin. Molemmissa on vanhojen peltojen ja niittyjen ympäröimät aurinkoiset etelään avautuvat tasanteet (terassit).
Marbölen pohjoisosan länsiosassa kallionyppylää kiertää kiilan- tai nuolenmuotoinen vanhan pellon jäännös. Pelto on merkitty Samuel Broteruksen vuoden 1706 kartalle ja se näkyy hyvin rinnevarjosteessa. Pelto erottuu terassina, jolla on useita kivirakenteita. Osa niistä on viljelyraunioita ja osa mahdollisia tulisijoja.
Vanhojen peltojen alueesta pohjoiseen metsään nousevalla rinteellä on 2 x 2 ja 1 x 2 metriä laajat kivirakenteet. Kairauksissa havaittiin hiilistä maata. Kyseessä voivat olla tulisijojen jäännökset tai viljelyrauniot.
Marbölen eteläosa on vanhan pellon ja niittyalueen väliin jäävä ympäristöä hiukan korkeampi SW-NE suuntainen ja noin 50 x 30 metriä laaja metsä- ja kalliokannas. Etelässä kallion juurella on vanhasta pellosta-/niitystä kohoavalla loivalla rinteellä on mahdollinen rakennuksen paikka, kaksi kuopannetta, kiviraunio ja rajamerkki.. Alueelle tehdyissä koekairauksissa havaittiin voimakas-ta nokimaata. Metallinpaljastimella alueelta löytyi kuonaa, historiallinen tarkemmin ajoittamaton tulusrauta ja epämääräinen rautafragmentti.
Muinaisjäännösrekisterin piste on eteläisempi kohde. Pohjoisempi kohde on alakohteena.
V.-P. Suhonen, Päivi Maaranen, Jouni Taivainen, Jan-Erik Nyman, Teemu Mökkönen, Vadim Adell & Teemu Mökkönen inventering 2026
Skapat: 3.6.2026
Den nedladdningsbara filen kan innehålla bilder, kartor eller annat innehåll som är upphovsskyddat. Filens upphovsrätt hör till rapportens upphovsman och till övriga i rapporten nämnda aktörer. För vidare bearbetning av materialet bör tillstånd erhållas av innehavaren av upphovsrätten.