1700-luvun lopun maatilan paikka, joka sijaitsee Lehtisaarentien länsipuolella, Hiidenkiukaanpuistossa olevan korkean kallion kaakkoisrinteessä. Tontilla kasvaa paikoin harvaa metsää, mutta lähempänä Lehtisaarentietä on runsaasti pensaikkoa ja aluskasvillisuutta.
Löfö gård on merkitty ensimmäisen kerran rekognisointikartalle vuosilta 1780–82. Vuodelta 1782 on E. Lalinin laatima, ensimmäinen tarkempi kartta Lehtisaaresta. Paikalla on tuolloin Herra kapteeni David Adam Gyllenbogelin vastikään rakennettu tonttimaa puutarhoineen. Tontille on kuvattu kuusi rakennusta peltojen väliin, pohjoisesta tulevan tien päähän sekä laituri ja laituriin liittyvä rakennus. Karttaselitteen mukaan tuolloin paikalla on ollut päärakennus, jossa on ollut sali, kaksi kamaria, keittiö ja eteinen, toinen rakennus, jossa on leivinhuone, kamari ja eteistila, kellari, jonka päällä on puurakennus, navetta ladolla ja sen yhteydessä sikala, talli kahdella ladolla, riihi sekä lato koivukujan vieressä. Lisäksi tontilla on ollut puutarha viinimarjapensaineen ym. kasveineen. Samalla paikalla on maatilan rakennuksia karttojen ja ilmakuvien perusteella 1960-luvun alkupuolelle saakka, minkä jälkeen tontti autioitui.
Kohde käytiin tarkastamassa heinäkuussa 2024, jolloin kasvillisuus oli runsasta. Paikalla dokumentoitiin tontin länsiosassa noin 4 m x 4 m kokoinen, luonnonkivistä koostuva kivijalka ja mahdollisesti 3 m x 5 m kokoinen, luonnonkivistä koostuva mahdollinen rakennuksen perustus sekä noin 4 m x 4 m kokoinen kellarikuoppa, jonka reunoilla oli luonnonkiviä. Näillä paikoin ei näy rakennuksia 1900-luvun ilmakuvissa. Tontin pohjoisosassa on myös moderni tulisijanperustus, jossa oli tiiltä ja betonia, joka liittynee 1900-luvun rakennukseen. Lähempänä Lehtisaarentietä on luonnonkivistä kasattu kivijalka, jonka koko on noin 10 m x 12 m ja sen keskellä on tulisijanperustus, jossa tiiltä. Perustuksen läheisyydessä on kaksi rakennusjätekasaa sekä 2 m x 2 m kokoinen ja 0,7 m syvä kivetty kuoppa. Ilmakuvien mukaan kivijalka kuuluu paikalla vielä 1900-luvulla olleeseen rakennukseen. Maastosta saattaisi löytyä enemmänkin rakenteita, mutta inventointiajankohtana kasvillisuus oli paikoin hyvin runsasta. Maan alla saattaa olla myös 1700-luvun tilaan liittyviä rakenteita ja kulttuurikerroksia.
Aiemmin kohdalle on merkitty mahdollinen muinaisjäännös Byviken, joka on ollut Kuninkaankartastosta paikannettu torpan paikka (Lähde: 1. Kuninkaan Kartasto (julk. SKS 1989), 2. Kuninkaallinen Merikartasto (julk. Atlasart 2009)). |
tillbaka
