Kohde sijaitsee Kallioperänlalhden ja Sihvaskalahden välissä Iso-Vihtariin pistävällä niemellä, sen korkeimmassa osassa, metsämaastossa.
Kohdassa N 6913634 E 602064 todettiin rakennuksen jäännös. Se erottuu ympäristöstään suorakaiteen muotoisena syvennyksenä, jonka laajuus on noin 8 x 8 m. Sen kaakkoisosassa on 2 x 2 m laaja ja 0,7 m korkea suorakaiteen muotoinen tulisija, joka on koottu kulmikkaista kivistä. Jäännöksen pohjoisen seinälinjan kohdalla on 1,5 x 3 m laaja ja 1,5 m korkea kiviröykkiö, joka saattaa myös olla uuninjäännös.
Alueelta löytyi lisäksi myös 12 röykkiötä ja kiviaita. Röykkiöiden pohjakaava on soikeahko, pyöreä tai kulmikas. Kiviaita alkaa kohdassa N 6913665 E 602115 olevan ison kiven kupeesta ja päättyy lännessä kohtaan N 6913673 E 602078. Sen leveys on 0,7–1 m ja korkeus 0,3 m. Aita on tasalakinen ja aivan suora. Sen päällä on vahva sammalpeite, ja rakenne erottuu ympäristöstään myös kasvillisuuden perusteella.
Rakennuksen pohja, röykkiöt ja kiviaita sijaitsevat niin suppealla alueella, että ne voitaneen liittää yhteen ja samaan asutusvaiheeseen.
Paikalle ei ole merkitty asutusta 1700-luvun karttoihin. Maastossa todetut röykkiöt ja rakennuksen jäännös eivät ole tunnistettavissa 1800-luvun tai sitä nuoremmista kartoista. On mahdollista, että rakennuksen jäännös on kartoissa näkymätön, mutta karttojen ikäinen rakennus (esim. riihi). Käytettävissä olevan aineiston valossa vaikuttaa kuitenkin todennäköisemmältä, että kyseessä on vanhinta karttoihin merkittyä asutusta vanhempi käyttövaihe. |
tillbaka
Heinävesi Iso-Vihtari ranta-aemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2015; Inventointi; 2015
