Ensimmäisen maailmansodan aikaisen, kapearaiteisen radan penger. Rata on alkanut lännessä Fastholmasta, Vanhankaupunginlahden rannasta ja jatkunut noin 560 metrin matkan itään Rajakallion eteläpuolelle, pohjois-etelä-suuntaisen tien vierelle. Penger on rakennettu melko ryteikköistä metsää kasvavan ja usein tulvivan kosteikkoalueen poikki. Sen eteläpuolella sijaitsee lumenläjitysalue.
Suullisen tiedon mukaan Fastholman rannassa on ollut laituri, jolta on rakennettu ensimmäisen maailmansodan aikana kapearaiteinen rautatie Rajakallion varustukselle 1914:62 rakennusmateriaalien kuljettamista varten.
Radan kiskot on poistettu. Ratapenger erottuu edelleen maastossa, mutta kasvillisuuden, täyttömaakasojen ja ojitusten takia pengertä on paikoin haastavaa seurata. Parhaiten penger erottuu länsiosassa, jossa sen korkeus on noin 0,5–1 m ja leveys suunnilleen 3 m. Länsipäässä rata kääntyy luoteeseen kohti rantaa noin 70 m matkalta, mutta siellä pengertä on jälleen haastavampi erottaa. Keskiosan läpi on kaivettu oja ja sinne on läjitetty maata, joten siellä pengertä ei niin selkeästi ole näkyvissä ja itäosa on pitkälti kasvillisuuden peittämä. Noin 170 m radan itäpäästä länteen erottuu maastossa betonia, kiviä ja tiiltä. Ilmakuvissa tällä paikalla ei kuitenkaan näy selkeitä rakenteita tms.
Rataa ei ole merkitty saatavissa oleville 1900-luvun alkupuolen kartoille, mutta 1930-luvun kartoilla suunnilleen radan linjaa kulkee ilmeisesti polku ja lähes polun päähän on merkitty myös laituri vuonna 1932. Radan penger erottuu selkeästi jo vuoden 1932 ilmakuvassa sekä laserkeilausaineistossa. Muinaisjäännöksen rajausta tarkennettiin vuonna 2024 ilmakuvien ja laserkeilausaineiston perusteella ja kohde tarkastettiin vielä maastossa kesäkuussa 2024, mutta silloin näkyvyys oli hyvin huono kasvillisuuden takia. Fastholman laiturista ei ole näkyvissä rannassa mitään merkkejä, eikä se näy ilmakuvissa, mutta laituri on hyvinkin saattanut jäädä kosteikon peittoon. |
tillbaka
Ensimmäisen maailmansodan linnoitusvyöhyke, Inventointi 2014 John Lagerstedt ja Vesa Laulumaa
