Itämaisen sodan eli Krimin sodan aikainen (1853–1856) aikainen tykkipatteri sijaitsee Kaivopuiston eteläosassa, korkeimman kallion huipulla, aivan Ursan vuonna 1926 valmistuneen tähtitornin vierellä.
Kohde on kymmenen tykin tykkipatteri. Patterin suunnitelmapiirros on päivätty 2/14.2.1855 ja se on piirretty 16.4.1855 Ullanlinna niemeä kuvaavalle kartalle ja 8.6.1855 päivätylle Helsinginniemen rannikkopattereita kuvaavalle kartalle sekä Viaporin pommitusta kuvaavalle kartalle samalta vuodelta. Patterin ampumasuuntana on ollut etelään, kohti Uunisaarensalmea. Nykyään patterista erottuu kallion laella yhteensä noin 110 m pitkä, vajaa 10 m leveä ja muutamia metrejä korkea, V-muotoinen rintasuoja. Pääosin valli on maalla peitetty, mutta sen reunoja on tuettu kiviharkoilla. Myöhemmin vallin päälle on rakennettu kiviharkoilla reunustettu hiekkatie, jonka alta näkyy patterin yläosassa vanhemman betonirakenteen jäämiä. Vuoden 1855 suunnitelmapiirroksen mukaan patterin sisäosa on kivistä ja vuonna 2025 yhdellä eroosion kuluttamalla kaakkoisreunalla sisäosan kiveystä pilkotti jonkin verran. Suunnitelmapiirroksen mukaan rintasuojan pohjoispuolella patteria on reunustanut jonkinlainen kivimuuri. Vuodelta 1876 on piirros, jossa patterin kärkeen on merkitty keskitysammunnan paviljongin paikka ja sen taustalle joitakin rakennuksia. Paavo Talvion mukaan vuonna 1864 uudelleenaseistamisen jälkeen Kaivopuiston patteriin on merkitty yhteensä 12 kanuunaa. Kävelyreitit patterin päälle on rakennettu jo varhain, mutta niitä on muokattu 1900-luvun kuluessa. Vielä 1943 ilmakuvassa rintasuojan tuntumassa erottuu joitain rakenteita, mahdollisesti tykkiasemia. Patteri on kunnostettu viimeksi vuonna 2010.
Itämaisen sodan aikana rakennettiin Espoon Karhusaaresta Santahaminan itäpuolelle tykkipattereita suojaamaan Helsingin sisääntuloväyliä ja torjumaan maihinnousuyritykset. Pattereita rakennettiin Karhusaareen, Lauttasaareen, Ruoholahteen, Hietaniemeen, Punavuoreen, Jätkäsaareen, Kaivopuistoon, Nuottasaareen, Santahaminaan, Lehmäsaareen, Matosaaren ja Villinkiin. Useita pattereita on säilynyt nykyaikaan mm. Lauttasaaressa ja Lehtisaaressa, mutta vain pieni osa alkuperäisessä asussaan. Helsinginniemelle rakennettiin tai ainakin suunniteltiin rakennettavaksi useampia pattereita vuonna 1855, mutta patterit poistettiin pääosin aktiivikäytöstä pian sodan jälkeen. Pattereita Kaivopuisto 1 ja 2 lukuun ottamatta muut Helsinginniemen patterit ovat tuhoutuneet rakentamisen seurauksena. |
tillbaka
Koordinater