1700-1800-lukujen torpan paikka, joka sijaitsee Pitkäkoskenniityn kaakkoisreunalla, molemmin puolin Kuninkaantammentietä, noin 150 m Pitkäkoskenojasta länteen. Paikalle on rakennettu kuntoilupaikka 2000-luvun alkupuoliskolla ja sitä on uudistettu vuonna 2022, minkä takia kohde on osittain tuhoutunut. Kuntoilupaikan ympäristössä on kuitenkin säilynyt vanhempia rakenteita ja kulttuurikerroksia. Kohde sijaitsee osittain niityllä, osittain sen eteläpuolella sijaitsevassa metsäisessä rinteessä.
Thimothy Winterin vuoden 1792 kartalle, nykyisen niityn reunalle, tien luoteispuolelle on merkitty Rå torp, johon kuuluu kolme rakennusta, mutta E. Lalinin kartalla vuodelta 1770 torppaa ei vielä ole. Samalla paikalla on kolme rakennusta vielä senaatin kartastossa vuodelta 1870, mutta yksi rakennuksista on tien kaakkoispuolella. Myös vuosien 1780–1782 rekognosointikartalle (Kuninkaan kartasto) on merkitty asutusta tien kaakkoispuolelle, mutta täältä ei vuoden 2024 inventoinnissa löydetty maan päälle näkyviä rakenteita.
Vuoden 2024 inventoinnin aikana kohteen keskiosaan oli kaivettu kaapelille kuoppa, jossa oli hyvin tummaa kulttuurimaata, runsaasti tiilimurskaa sekä pala piiposliinia. Kaivetun maan vieressä, Kuninkaantammentien reunalla kasvavan kuusen alla oli jokunen kivi kasassa, joka voisi olla mahdollinen rakenne. Niityllä kasvavan puun läheisyydessä on noin 3 m x 6 m matala kumpu, josta pilkottaa kiviä. Kyseessä on mahdollisesti rakennuksen perustus. Rakennuksesta itään niityn reunalla on noin 2 m x 3 m kokoinen, mahdollinen uuninperustus. Lisäksi niityllä on kaksi mahdollista raivausröykkiötä. Kuninkaantammentien eteläpuolella metsikössä on muutama kivi, jotka saattaisivat olla rakennuksen perustukseen kuuluvia.
Haltialasta tunnetaan yhteensä kuusi 1700–1800-luvuille ajoittuvaa Tomtbackan torpan paikkaa (Tomtbacka Kutubacka, Tomtbacka Pottbacka, Tomtbacka Lindos, Tomtbacka Nymans, Tomtbacka Rå torp ja Tomtbacka Näsi). Myös Pitkänkoskenojan länsipuolella on ollut Ahlkärrs torp 1700-luvulta alkaen, mutta tämä torpan paikka on edelleen asuttuna. |
tillbaka
Historialliset kylätontit, Inventointi 2011 V.-P. Suhonen & Janne Heinonen
