Botbyn Nissasin vanha tonttimaa on sijainnut Ankkapurhankujan tienoilla, kahden mäen välissä, joka on nykyään pientaloaluetta. Tästä luoteeseen, Ruotsinpyhtääntie 5.n tienoilla on ollut 1751 rakuunantorppa ja Liikkalantie 1:n tienoila riihi.
Botbyn nimi pohjautuu ilmeisesti muinaisruotsin henkilönimeen Bote. Vuoden 1540 Porvoon lääninmaakirjassa Sipoon pitäjän Sundomin neljänneksessä sijainneen kylän nimeksi on merkitty ehkä vahingossa Söteby. Yhteensä viisi täysiveroa maksavia talonpoikia on mainittu tuolloin kahdeksan (Mickel Monson, Olof Jönsson, Matts Larsson, Mickel Tomason, Mickel Morthenson, Mickel Tomasson, Jöns Andersson, Lasse Andersson), mutta Mickel Tomasson esiintyy listassa kahdesti, joten kyseessä saattaa olla virhe. Muissa 1540-luvun Porvoon läänin maakirjoissa kylän nimenä on Botby ja kahdeksan talonpojan joukossa toisen Mickel Tomassonin tilalla on Jop Andersson ja Mickel Monson on toisinaan Mickel Jönsson. Helsingin voutikunnan vuoden 1556 tili- ja maakirjaan on merkitty Botbyhyn kahdeksan talonpoikaa ja vaikuttaa siltä, että talo- ja veroluku pysyi kylässä samana ainakin 1600-luvun alkupuolelle saakka.
Botbyn kylän vanhin kartta ajoittuu 1600- ja 1700-lukujen vaihteeseen. Samuel Broteruksen laatimasta kartasta on säilynyt vain maanmittauskonsepti, jolle on merkitty neljä taloa kahdelle tonttimaalle jakaantuneena. Nissas ja Domars sijaitsivat pohjoisessa, Vartiokylänlahden rannalla olevien kallioiden luoteispuolella, Klofvus ja Rons taas etelässä, hiukan lähempänä rantaa. Nissasin tontti on samalla paikallaan kahden mäen välissä vielä Nils Westermarkin vuoden 1751 kartalla, mutta Domars on tuolloin merkitty Vartiokylänlahden rantaan. Nissasin tontin luoteispuolelle on Westermarkin vuoden 1751 kartalle merkitty rakuunatorppa ja siitä vielä länsiluoteeseen riihi.
Nissasin tontti sekä Domarsin vanhempi tontti sekä 1700-luvun rakuunatorpan paikka ovat jääneet asuinalueiden alla 1900-luvulla ja todennäköisesti täysin tuhoutuneet rakentamisen yhteydessä. Muistona vanhasta kyläasutuksesta ovat nykyaikaan käytössä säilyneet tiet, Vehkalahdentie ja Ruotsinpyhtääntie. Nissaksen tontin pohjoispuolelle on Westermarkin vuoden 1751 kartalle merkitty rakuunatorppa ja riihi. Mahdollisesti Westermarkin kartalle merkityn riihen kiviperustus oli havaittavissa rakentamattomalla Liikkalankuja 1:n tontilla vielä vuonna 2011. Tontille on kuitenkin rakennettu kerrostaloja vuonna 2022, eikä perustusta enää ole. Muinaisjäännös merkittiin poistetuksi kohteeksi 2025, sillä mitään viitteitä historiallisen asuinpaikan säilymisestä ei alueella enää ole. |
tillbaka
Historialliset kylätontit, Inventointi 2011 V.-P. Suhonen & Janne Heinonen
