Botbyn Domarsin 1700-luvun tonttimaan mahdollisesti säilynyt osa sijaitsee pienen kallioisen mäen koillisreunalla, Pöytsaarenkujan ja Ruotsinsalmenrinteen risteyksen eteläpuolella Pöytsaarenpuistossa. Alue on hoidettua nurmea, jossa kallion reunalla kasvaa jonkin verran metsikköä. Vanhojen ilmakuvien perusteella puisto on ollut 1900-luvulla rakentamatonta peltoa. Pääosa Domarsin vanhasta tonttimaasta on jäänyt pientalotonttien alle.
Botbyn nimi saattaa pohjautua muinaisruotsin henkilönimeen Bote. Vuoden 1540 Porvoon lääninmaakirjassa Sipoon pitäjän Sundomin neljänneksessä sijainneen kylän nimeksi on merkitty ehkä vahingossa Söteby. Yhteensä viisi täysiveroa maksavia talonpoikia on mainittu tuolloin kahdeksan (Mickel Monson, Olof Jönsson, Matts Larsson, Mickel Tomason, Mickel Morthenson, Mickel Tomasson, Jöns Andersson, Lasse Andersson), mutta Mickel Tomasson esiintyy listassa kahdesti, joten kyseessä saattaa olla virhe. Muissa 1540-luvun Porvoon läänin maakirjoissa kylän nimenä on Botby ja kahdeksan talonpojan joukossa toisen Mickel Tomassonin tilalla on Jop Andersson ja Mickel Monson on toisinaan Mickel Jönsson. Helsingin voutikunnan vuoden 1556 tili- ja maakirjaan on merkitty Botbyhyn kahdeksan talonpoikaa ja vaikuttaa siltä, että talo- ja veroluku pysyi kylässä samana ainakin 1600-luvun alkupuolelle saakka.
Botbyn kylän vanhin kartta on 1600- ja 1700-lukujen vaihteeseen ajoittuva Samuel Brotheruksen maanmittauskonsepti, jolle on merkitty neljä taloa kahdelle tonttimaalle. Domars sijaitsee tuolloin vielä Nissaksen vieressä, Vartionkylänlahden rannalla olevien kallioiden pohjoispuolella. Vuodelta 1751 olevassa Nils Westermarkin kartassa Domars on merkitty etelämmäs, Vartiokylänlahden rantaan. Pienellä kallioisella mäellä, noin 400 metriä Ronsin ja Klofusin tiloista koilliseen, on tuolloin päärakennuksen lisäksi kolme pienempää rakennusta. Varsinainen tontti on todennäköisesti sijainnut mäen etelärinteellä, mutta rakennuksia on ollut myös mäen pohjoispuolella. Tontin länsilaidalla on kulkenut tie rantaan, jossa on ollut laituri. Tien linja erottuu mahdollisesti vielä 1943 ilmakuvassa.
Pöytsaarenpuisto on ainoa rakentamatta jäänyt alue, jossa vanhoja rakenteita ja kulttuurikerroksia olisi saattanut säilyä. Puistossa ei kuitenkaan näy mitään maan pinnalle, kallion reunalla on ainoastaan jokusia kiviä. Aiemmin arveltiin, että vanhan asuinpaikan jäänteitä olisi voinut säilyä mäen etelärinteessä sijaitsevassa, terassoidussa puutarhassa. Maanomistajan ja ilmakuvien mukaan terassointi tehtiin 1971, kun viereiseen katualueen rakennustöissä maata siirrettiin puutarhan alustaksi. Tontilla tehtiin 2025 koekaivaus, jossa muinaisjäännöksen alueelle kaivettiin 23 koekuoppaa. Tutkimuksissa löytyi satunnaisesti uuden ajan punasavikeramiikkaa sekä liitupiippujen katkelmia. Muutoin kuopat olivat löydöttömiä ja niiden perusteella alueella maata on muokattu runsaasti. Koekaivauksen perusteella muinaisjäännös katsottiin tuhoutuneeksi tutkitun kiinteistön alueella. |