Lillhoplaxin Greisin talon 1700-luvulle, mahdollisesti keskiajalle ajoittuva tonttimaa sijaitsee suunnilleen Puutarhakuja 2:n tontin tienoilla, mutta vaikuttaa pääasiassa jääneen Vihdintien alle.
Kylän nimi perustunee viereisen merenlahden nimeen Haapalaksi. Magnus i Hapalax esiintyy historiallisissa lähteissä 1417. Leyl Hoppelassen (Lillhoplax) talonpoika Jons Erckesson mainitaan 1529, joten kylä oli viimeistään tuolloin jakaantunut Stor- ja Lillhoplaxbyhyn. Storhoplaxby on myöhempien karttojen perusteella sijainnut Leppävaarassa Albergan kartanon tienoilla ja sen sisarkylä Lillhoplaxby Pikkuhuopalahden rannan tuntumassa.
Vuonna 1540 Lillhoplaxbyssä oli kymmenen talonpoikaa (Olof Pärsson, Per Olsson, Jöns Olofsson, Olof Eriksson, Simon Jönsson, Philpus Staffanson, Mikel Jopsson, Lasse Jopsson, Knut Larsson, Tomas Philpusson), jotka maksoivat yhteensä kuusi täysveroa. Vuonna 1544 Tomas Philpusson ei ole talonpoikien joukossa, mutta vuonna 1547 hän on siellä taas, Philipus Staffansson ja Mikel Jopsson ovat kadonneet ja uusina talonpoikina mainitaan Lasse Silvastsson, Mickell Persson ja Lasse Larsson, joka oli ulkokylänmies Drumsöbystä. Vuonna 1549 tilanne on sama, mutta 1550 Lasse Larssonin lisäksi Knut Larsson on merkitty ulkokylänmieheksi, samoin vuonna 1553. Vuonna 1556 kylässä talonpojat olivat osittain vaihtuneet ja 11 talonpojan lisäksi siellä oli neljä ulkokylänmiestä. Näistä yksi oli Tomas Philippson, Drumsöbyläisiä taas Lasse Larsson, Per Jönsson ja Erich Olsson. Vaikka kylän taloluku vaihteli, pysyi veroluku samana.
Lillhoplaxin likimääräinen sijainti ja kylän kolme taloa on merkitty Broteruksen Munkkiniemestä vuonna 1701 laatimalle kartalle. Vuoden 1749 pitäjänkartalle on merkitty Korpas, Backas, Böle ja Gretsas sekä kylän läheisyyteen kolme torppaa, krouvi ja teitä. Tarkka kyläkartta Lillhoplaxista on vuodelta 1765. Kylässä oli tuolloin omilla tonteillaan neljä taloa (Korpas/Hinric Mattsson ja Eric Johansson, Backas/Sigfrid Sigfridsson, Greis/Johan Sigfridsson, Böhls/Anders Johansson). Lisäksi kylässä oli kruunun hallinnassa ollut ulkokylänmaa, jolla oli osuus tankopelloista.
Aiemmin on arveltu, että Puutarhurinlehdossa olisi näkyvissä terassointia ja siellä olisi voinut säilyä vanhan tilan jäänteitä. Paikalla on terassi ja maan alta pilkottelee paikoin kiviä, mutta historiallisten karttojen mukaan 1900-luvulle asti käytössä säilynyt Greis/ Gretsas olisi sijainnut pohjoisempana ja tuhoutunut rakentamisen alle. Wikzénin vuoden 1765 kartalle merkitty riihi olisi saattanut sijaita Puutarhurinlehdon kohdalla. |
tillbaka
Historialliset kylätontit, Inventointi 2011 V.-P. Suhonen & Janne Heinonen
