Hertonäsbyn 1700-luvun jälkipuoliskon vuokratilan, sittemmin Mäkelän torpan tontti sijaitsee nykyisen Herttoniemen vesitorninmäen etelärinteellä, kallion juuressa kulkeva Jättiläisenpolun laidalla. Alue on Helsingin kaupungin ylläpitämä kirsikkapuisto, joten maasto on pääosin nurmikon peittämää virkistysaluetta.
27.2.1405 pidettyjen Porvoon tutkintakäräjien lautamies Laurens Hertoghe on mahdollisesti ollut kotoisin Herttoniemestä. Hertonäs saattaa juontua lisänimestä Hertoghe, herttua. Varmuudella kylä esiintyy historiallisissa lähteissä vuonna 1509. Herttoniemi oli rälssin hallussa 1500-luvulta alkaen, eikä sitä mainita maallisten verojen luetteloissa. Porvoon läänin vuoden 1548 kymmenysluetteloon on kirjattu kylään neljä talonomistajaa: Mortt Lydigsson, Mats Jonsson ja Anders Jonsson sekä Brändön Eric Philpusson. Jaakko Teitin valitusluettelon (1555–1556) mukaan Herttoniemen kylässä oli viisi veromarkkaa maata, jonka omistivat Mats Mortensson, leski Walborg ja kirkkoherra Karl. Herttoniemen kolme rälssitilaa joutuivat 1600-luvun lopun ja 1700-luvun kuluessa tullitarkastaja Petter Wetterin haltuun. 1700-luvun puolen välin tienoilla Herttoniemen säteritilasta erotettiin maita lampuotitilaa (Landbohemman) varten ja vuosisadan lopulla samalla paikalla oli Michel Mäkilän hoitama torppa.
Pitäjänkuvauskarttaan vuodelta 1749 Herttonäs gårdille on merkitty kuusi torppaa, mutta yhtä lukuun ottamatta ne vaikuttavat jääneen uudemman rakentamisen alle. Osittain vuonna 1732 mitattu ja Westermarkin vuonna 1754 viimeistelemä kartta on ensimmäinen, jolla lampuotitila on kuvattu nykyisen vesitorninmäen eteläpuolelle. Näillä tienoilla on kaksi rakennusta, mutta selitteessä kerrotaan, että tontin paikka on osoitettu joko peltojen yläpuolelle tai länsipuolelle, minne se vain halutaan rakentaa. Oletettavasti tämä siis koskee vuoden 1754 tilannetta ja tilan rakennuksia ei ole vielä rakennettu, maat on vain erotettu Herttoniemen säteristä. Vuoden 1779 kartala kallion eteläreunalla on Mäkilä torp. Tekstin vieressä on kaksi rakennusta lännestä koilliseen suuntautuvan tien pohjoispuolella, kalliolla on yksi ja lounaassa vielä neljä rakennusta. Myös Kalmbergin kartastolla vuodelta 1855 paikalla on torppia ja kallion eteläreunalla on ollut maatila vielä 1900-luvulla.
Herttoniemen vesitorninmäen eteläisellä rinteellä puistoalueella on nähtävissä tasainen, ihmisen muokkaama, asutukseen liittyvä terassi. Ainakin 1900-luvun maatilan tontti on jatkunut tästä idemmäs, jossa on nykyään 1950-luvun lopulla valmistuneita kerrostaloja. Kerrostalojen ja puiston välisessä metsikössä on jonkin verran kiviä, jotka voisivat liittyä maatilan rakennuksiin. Osa vanhasta lampuotitilan paikasta on saattanut tuhoutua myöhemmän rakentamisen takia. Herttoniemen toinen lampuotitila ja mahdollisesti 1749 kartalle kuvatun neljän torpan tontit ovat sijainneet Mäkelän torpasta noin 400 m länsilounaaseen, mutta alue on jäänyt täysin Herttoniemen teollisuusalueen rakentamisen alle. |
tillbaka
Historialliset kylätontit, Inventointi 2011 V.-P. Suhonen & Janne Heinonen
