Kohde sijaitsee Pitkäniemenjärven pohjois/luoteispäässä harjanteen päällä tasaisella
mäntykankaalla. Kyseessä on suorakulmainen, loivapiirteinen ja sammaloitunut kuoppa, jonka koko on 1,5 x 3,5 x 0,8 (leveys x pituus x syvyys). Kuopan suunta on kaakko-luode. Kohde on täysin säilynyt.
Kuopan päällä kasvaa koivuja ja kuusia. Kairaushavaintojen mukaan kuopan pohjalla on 30 cm:n vahvuinen ruskea hiilensekainen hiekka, minkä alla on ruskea hiekka. Kyseessä lienee lamatyyppisen hiilimiilun jäännös, jossa hiillettävät puut laitettiin maahan kaivettuun kuoppaan ja peitettiin turpeella.
Inventointi 2025: Kohde tarkastettiin ja se on ennallaan aiempiin havaintoihin nähden. Kuoppa erottuu myös 5 p laserkeilausaineistossa, jonka mukaan kohteen sijaintipiste korjattiin ja kohteelle tehtiin aluerajaus.
Hiilimiilu saattaa ilmentää jo keskiajalta periytyvää Iso-Evon kylän nautinta-aluetta, jonne kohteesta tulee matkaa noin 5,5 kilometriä lounaaseen, sillä alue kuului Iso-Evon kylään ennen kuin se isojaossa erotettiin valtion "Kruununpuistoksi". Toisaalta miilu saattavaa liittyä myös 1800 -luvulla perustetun kruununpuiston torppareiden toimiin ja osin jopa metsäoppilaitoksen toimintaan, jonka koulutusohjelmaan lamamiilujen käyttö sisältyi ainakin vuoteen 1895 asti, minkä jälkeen opetuksessa siirryttiin pystymiilujen käyttöön, joista ensimmäiset rakennettiin Onkimankankaan pohjoispäähän Luutajoen suulle (Sistola 2002, 114). Lähin entinen torppa on Mustajärvi, joka sijaitsee kohteesta noin 400 luoteeseen. Tarkempi ajoitus miilusta saataisiin radiohiiliajoituksella.
Inventointi 2025: Kohde tarkastettiin ja se on ennallaan aiempiin havaintoihin nähden. Kuoppa erottuu myös 5 p laserkeilausaineistossa, jonka mukaan kohteen sijaintipiste korjattiin ja kohteelle tehtiin aluerajaus. |