Mahdollisesti 1700-luvun torpan tai sitä varhaisemman asutuksen paikka sijaitsee Hakalanniemellä, kallioisen Viikin Arboretuminmäen sekametsää kasvavalla pohjoisrinteellä. Maasto on paikoin hyvin ryteikköistä ja aluskasvillisuutta on runsaasti, paikoin melko helppokulkuista metsää. Alueen läpi kulkee ulkoilutie.
Lars Forssellin vuoden 1687 kartta on ensimmäinen tarkka kartta, jolle Viikin Latokartanoa ympäristöineen on kuvattu. Hakalanniemelle on merkitty tuolloin kolme latoa, pieni aidattu peltotilkku ja heinikkoa, jotka ovat aiemmin olleet Latokartanon peltoina. 1749 pitäjänkartalle Hakalanniemelle on merkitty Hakala torp, ja Westermarkin 1781 kartalla alueella on Hakalan torpan lisäksi Hästhaga udds torpan maita, jotka ovat hajallaan Hakalan torpan maiden lomassa. Vielä Kalmbergin kartalle vuodelta 1855 Hakalanniemen tienoille on merkitty torppia. Karttojen epätarkkuuden takia on vaikea sanoa, miten Hakalan torpan ja Hästhaga udds torppa rajautuvat ja on myös mahdollista, että keskiaikaisen Östervikbyn asutus on ulottunut torppien tonteille saakka.
Vuoden 2024 inventoinnissa Östervikbyn Hakalan rajausta muutettiin, sillä osa rakenteista osui aivan Hakalan ja Hästhaga udds torpan rajalle ja mäen ylärinteestä löytyi lisää rakenteita. Inventoinnissa paikannettiin 12 mahdollista tulisijanperustusta, joista osassa on palanutta savea, osassa tiiltä ja osassa lohkokivistä kasattuja rakenteita. Perustusten halkaisijat ovat keskimäärin noin 3 m. Lisäksi alueelta löydettiin yksi L:n muotoinen kivirakenne ja yksi luonnonkivistä koostuva suora linja, jotka voisivat olla rakennusten kivijalkojen jäänteitä. Kohteen keskiosasta dokumentoitiin myös kaksi kuoppaa, joista toisen, muodoltaan pyöreän kuopan halkaisija on noin 5 m ja siitä lähtee ojamainen kaivanto. Alueella saattaa olla enemmänkin rakenteita, mutta kasvillisuuden takia niitä on vaikea havaita. |
tillbaka
Historialliset kylätontit, Inventointi 2011 V.-P. Suhonen & Janne Heinonen
