Granbölen tonttimaa sijaitsee Kuninkaantammentie mutkassa, kallioisella mäellä, noin 150 m Vantaanjoesta etelään. Paikalla on ollut vuodesta 1905 alkaen Niskalan arboretum, jonka rakentaminen on muokannut maastoa ja sinne on tehty polkuja sekä terasseja. Vanhempia rakenteita kohteella on vaikea havaita, ja ne saattavat olla osittain peittyneet tai tuhoutuneet.
Granböle mainitaan historiallisissa lähteissä vuonna 1515. Kylännimen määriteosana on granne (naapuri), joka on alun perin saattanut olla talonnimi. Mahdollisesti kylä on syntynyt keskiajan lopulla Nackbölestä siirtokylänä. Granböle esiintyy omana kylänään Viipurin ja Porvoon läänin vuoden 1544 maakirjassa sekä vuoden 1545 savuluettelossa. Granbölessä oli tuolloin neljä talonpoikaa (Oleff Jopsson, Lasse Bertilsson, Thomas Mortensson ja Mats Henrichsson). Porvoon läänin vuosien 1540, 1543, 1544 ja 1547 maakirjoissa Oleff Jopsson, Lasse Bertilsson ja Thomas Mortensson ovat Nackbölen alla. Granböle on Helsingin voutikunnan vuoden 1556 tili- ja maakirjassa yhdistetty Tomtbackaan, mutta mainitaan erikseen Helsingin kartanon ja voutikunnan vuosien 1555–56 nokkaveroluettelossa. Granbölessä oli tuolloin kaksi talonpoikaa (Tomas Andersson, Knut Olsson).
Vuoden 1691 kartalla kylän paikasta on muistoina vain autiopelto. 1749 pitäjänkuvauskartalle paikalle on merkitty torppa ja kaksi rakuunatorppaa. Vuosien 1770 ja 17792 kartoilla Kuninkaantammentien kaakkoispuolella on neljä rakennusta ja Kuninkaantammentien luoteispuolella olevan kallion ja tien välissä kuusi rakennusta. Lisäksi näistä rakennuksista hiukan länteen, tien pohjoispuolella lähempänä Vantaanjokea on kahdeksan rakennusta. 1792 kartan mukaan paikalla on tuolloin Granbölen torppa. 1800-luvun vanha tonttimaa on autioitunut ja asutus siirtynyt lännemmäs.
Vuonna 2024 muinaisjäännösalueen länsi- ja itäosassa dokumentoitiin 1900-luvun rakennuksen perustuksia sekä 1900-luvun alkupuolen vesikuoppa. Kuninkaantammentien kaakkoispuolella on kivinen kumpare, joka voisi olla 1700-luvun kartoilla näkyviin rakennuksiin liittyvä tulisijanperustus. Alueen keskiosassa on yksi matala, kivinen kumpu (tulisijanperustus?) ja länsiosassa, lähellä pellon reunaa on luonnonkiviä kasassa, mahdollisesti raivausröykkiö tai 1700-luvun loppupuolen kartoille merkityn rakennuksen perustus. Hiukan pohjoisempana, kallion päällä on pienistä kivistä koostuva kumpu, joka voisi olla tulisijanperustus tai liittyä arboretumiin. Arboretumin länsipuolella, peltosaarekkeella on suuren 1900-luvun rakennuksen perustus, jonka pohjoispuolella on kolme mahdollisesti vanhempaa rakennuksen perustusta. Näistä kaksi koostuvat luonnonkivistä ja ovat noin 3 m x 3 m, kolmas on noin 7 m x 10 m ja sen keskellä saattaisi olla tulisijanperustus. Tonttimaan itäpuolella on useita Nackbölen tilan raunioita 1900-luvulta.
Granbölen lisäksi Haltialassa ovat säilyneet Nackbölen ja Tomtbackan kylien vanhat tonttimaat sekä Tomtbacka gård. Lisäksi Haltialasta tunnetaan kuusi Tomtbackan torpan paikkaa. |
tillbaka
Historialliset kylätontit, Inventointi 2011 V.-P. Suhonen & Janne Heinonen
