Kohde sijaitsee Kartanonkaaren ja Ruotsilanmutkan risteyksestä luoteeseen, sekametsää kasvavalla puistoalueella. Lehtipuuvaltaisen metsäkaistaleen itäpuolella on nurmikenttä ja läjitysalue, länsipuolella verkkoaidalla rajattu varastorakennus- ja jäähallialue. Maaperä alueella on kivistä hiekkaa, peruskallio on paikoin hyvin lähellä maanpintaa ja alueella on myös maakiviä. Kasvillisuus on lehtipuuvaltaista (koivua ja haapaa), kenttäkerros on ruohovaltainen. Paikalla on moderni ajoura sekä muita merkkejä 1900-luvun maankäytöstä.
Vuonna 2007 löydettiin metsikköön ja pienen peruskalliopaljastuman päälle nousevan ajouran pohjoispuolella, 5—10 metriä kalliopaljastumasta itään suuri maakumpu ja kivikasa, joka tulkittiin kiukaanpohjaksi. Maakumpu on muodoltaan pyöreä, halkaisijaltaan 8—10 metriä ja korkeudeltaan noin 80 cm. Kiukaanpohja sijaitsee kummun ja kalliopaljastuman välissä, kummun pohjoispään tasalla. Kiuas on tehty vaihtelevan kokoisista kivistä (10—30 cm) ja on halkaisijaltaan noin 1,5—2 metriä ja korkeudeltaan noin 30 cm. Vuoden 2025 inventoinnin yhteydessä tehdyissä tutkimuksissa kiuas kuitenkin vaikutti melko luontaiselta kivikolta, jonka päälle oli kasattu modernia jätettä. Vuonna 2007 paikalta ei tehty löytöjä, mutta 2025 maan pinnalla oli mm. kukkaruukun paloja ja tiilimurskaa.
Koska viitteitä vanhemmasta toiminnasta muinaisjäännösrekisteriin merkityllä paikalla ei vuoden 2025 tutkimuksissa saatu, merkittiin kohde muuksi kohteeksi. Myös kohteen pohjoispuolelle mäen etelärinteeseen tehtiin muutamia koekuoppia, sillä paikalla on useampia kuoppia ja maasto olisi ollut potentiaalinen esihistorialliselle asuinpaikalle, mutta mitään viitteitä kulttuurikerroksista tai löytöjä ei saatu. Kohteen eteläpuolelta sen sijaan löytyi hiilimiilu, josta tehtiin kiinteä muinaisjäännös (Kartanonkaaren hiilimiilu (Malminkartano)). |