Mahdollisesti esihistoriallinen hautaröykkiö, joka sijaitsee Aurinkokallion luoteisrinteessä, loivalla länteen aukeavalla kallioisella niemekkeellä, noin 105 m länteen Mätäjoesta. Niemekkeen alapuolella maasto jatkuu tasaisena loivasti laskien kohti Mätäjokea. Alueella kasvaa sekametsää ja siellä on useita kävelyteitä ja -polkuja, joista yksi kulkee suoraan röykkiön läpi.
Röykkiö on rakennettu kalliopohjalle ja se on alkujaan ollut soikea, kooltaan noin 9 x 6 m. Röykkiö on tehty halkaisijaltaan 30—50 cm kokoisista pyöreänsoikeista kivistä. Kohde on pahoin tuhoutunut ulkoilupolun kohdalta ja se on säilynyt alkuperäisessä asussaan vain reunoiltaan. Alarinteessä, röykkiön luoteispuolella on pienempi kivikko, jossa mahdollisesti on röykkiöstä heitettyjä kiviä. Tämän kivikon läheisyyteen tehtiin koekuoppa vuoden 2025 inventoinnissa, mutta kuopasta löytyi vain kaksi pientä, hyvin epämääräistä kvartsia, eikä viitteitä kulttuurikerroksista. Toisestakaan alueelle tehdystä koekuopasta tai kairauksista ei löytynyt mitään vanhempaan toimintaan viittaavaa.
Aurinkokallion luoteisrinteellä on myös useita muita kiviröykkiöitä, mutta ne eivät vaikuta esihistoriallisilta. Pelto, jota rajaava oja on vielä havaittavissa maastossa, on vielä 1960-luvulla ulottunut melko ylös Aurinkokallion rinteelle, lähelle Aurinkokallio 1:n röykkiötä, joten kyseessä saattaisivat olla raivausröykkiöt. Aurinkokallion laella on myös ensimmäisen maailmansodan linnoitteita (Tukikohdat XX: 4 ja XX: 6), joten kiviä on saatettu kasata röykkiöiksi myös linnoitustöiden yhteydessä. Vaikka sijainniltaan Aurinkokallio 1:n röykkiö saattaisi sopia pronssikautiseksi hautaröykkiöksi, sen ajoituksen ja luonteen selvitys vaatisi tarkempia arkeologisia tutkimuksia. |
tillbaka
Koordinater
Mätäjoen laakso (Kannelmäki, Malminkartano, Kaarela, Konala, Pitäjänmäki ja Munkkivuori), Inventointi 2007 Mika Lavento, Georg Haggrén, Kerkko Nordqvist, Wesa Perttola & Oula Seitsonen