Ensimmäisen maailmansodan aikainen, kolmesta puolustusasemasta, luolista ja kaponieeristä muodostuva kokonaisuus, jonka rakennusajankohta on 1915–1918. Kohde sijaitsee Kivikon ulkoilupuistossa, Lahdenväylän ja Kivikonlaidan koillispään itäpuolella olevan korkean kallion pohjois- ja länsilaidalla. Jyrkänteet ja tiheä sekametsikkö tekevät kohteen maastosta paikoin vaikeakulkuisen.
Kallion pohjoislaidalla on kolme puolustusasemaa, joiden välillä on yhdyshaudat. Taistelu- ja yhdyshaudat on louhittu kallioon ja ne on ehditty betonoida vain osittain. Koillisosassa on 60 m betonista taisteluhautaa, jonka torjuntasuuntana on pohjoinen. Tuliasemat ja suojahuoneet ovat jääneet keskeneräisiksi, niitä varten on louhittu 38 kuoppaa.
Luoteisosan puolustusaseman eteläpuolella on kallioon louhittu, kääntyvän suorakaiteen muotoinen luola. Helsingin kaupungin maanalaisten tilojen kartan mukaan luolan korkeus noin 1,4–3 m ja pinta-ala 66 m². Luolan sisäänkäynnin betonointityöt ovat osittain valmistuneet ja luolan betoniseinissä on komerosyvennyksiä.
Kohteen keskiosassa on hevosenkengän muotoinen luola. Helsingin kaupungin maanalaisten tilojen kartan mukaan luolan pinta-ala on 116 m² ja korkeus noin 2–7 m. Luola on jäänyt keskeneräiseksi ja ainoastaan sen louhinta on valmistunut. Luolalta johtaa yhdyshauta kohteen eteläosaan, jossa on ristin muotoinen luola, jonka pinta-ala Helsingin kaupungin maanalaisten tilojen kartan mukaan on 155 m² ja korkeus 6–7 m. Ristin koillisosassa sijaitseva ‘yläpää’ on ollut tarkoitus louhia kuiluksi ylös kallion huipulle.
Kohteen länsireunassa on keskeneräinen kaponieeri eli sivustatuliasema kahdella tuliasemalla. Sen itäpuolelle on ollut tarkoitus louhia luola, jonka kahden sisäänkäynnin louhintatyöt on aloitettu.
Lahden väylän tuntumassa sijaitsevien ensimmäisen maailmansodan aikaisten linnoitekohteiden inventoinnissa (Museoviraston arkeologiset kenttäpalvelut) vuonna 2020 kartoitettiin kohteen länsi- ja etelälaidan louhekivikasoja. Länsikulmassa kivikasat ulottuvat linnoitetun mäen länsipuolta kulkevan ulkoilureitin itäreunan tuntumaan asti. Vuoden 2024 inventoinnissa kohteen koillisosassa dokumentoitiin neljä louhekivistä kasattua, suorakaiteenmuotoista rakennelmaa, joista yhden päässä on levennys. Koillisosan eteläpuolella havaittiin maastossa muutamia kaivantoja ja kuoppia, jotka saattavat liittyä keskeneräisiin linnoiterakenteisiin.
Puolustusasema kuuluu tukikohtaan IV, jonka Kivikon, Jakomäen, Rajakylän ja Kontulan alueella sijaitsevat linnoituslaitteet (kohteet IV:1, 3, 5–14 ja tykkipatterit 69 ja 70, esteet 1 ja 2, yhdystieverkosto ja kaksi kaivoa) muodostavat hyvin säilyneen linnoitekokonaisuuden. Alueella voi muodostaa selkeän kuvan ensimmäisen maailmansodan aikaisen, hajasijoitetun linnoitusjärjestelmän mukaisesta tukikohdasta. Rakennustyöt ovat jääneet osittain keskeneräisiksi, joten alueella pystyy hahmottamaan eri valmistumisasteelle jääneitä linnoituslaitteita sekä ajan rakennusmenetelmiä ja työjärjestyksiä. |
tillbaka
Koordinater
MV/51/05.04.01.00/2022 HELSINKI, Lahdenväylän ja Ilmasillan eritasoliittymien alueella sijaitsevien ensimmäisen maailmansodan aikaisten linnoitteiden mittausdokumentti 2020. Tutkimusraportti