Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema, jonka rakennusajankohta on 1915–1918. Kohde sijaitsee Lahdenväylä ja Porvoonväylän risteyksen kaakkoispuolella, korkealla kalliolla ja sen rinteellä, pääosin luonnonsuojelualueella.
Taisteluasemat ovat kallion pohjoisreunalla. Niistä johtaa kolme yhdyshautaa taustalle, jossa sijaitsevat suuret suojahuoneet. Haudat on louhittu kallioon ja kaivettu maahan. Pohjoisosan haudat on pääosin vahvistettu betonilla, etelä- ja länsiosassa ne ovat olleet osittain hirsivahvistettuja. Taisteluhautaa on noin 100 m, torjuntasuuntina pohjoinen, koillinen ja luode. Hautaan johtavia portaita on kuudet. Ampumatarvikekomeroita on ainakin kuusi, mutta niitä saattaa olla kasvillisuuden peitossa enemmän. Kallion pohjoisreunalla on kolme pohjoiskoilliseen, pohjoiseen ja luoteeseen suuntautuvaa, betonista konekivääriasemaa. Kaikissa on yksi komero ja katteet räjäytetty. Betonisia tähystysasemia on kolme, suuntina pohjoinen ja pohjoiskoillinen. Kahden katteet on räjäytetty, itäisin saattaa olla jäänyt avoimeksi.
Betonista rakennettuja suojahuoneita, joista kaikista katteet on räjäytetty, on kaksikymmentäyksi. Niistä neljä suurikokoista sijaitsevat jyrkässä rinteessä kohteen taustalla. Näihin johtaville yhdyshaudoille on noussut mäen juurella kulkevalta yhdystieltä kaksi leveää, osittain pengerrettyä kulkuväylää.
Puolustusaseman luoteisosa on jäänyt Lahdentien ja Porvoon moottoritien alle ja kohteen luoteiskärki sijaitsee moottoritien ramppien välissä olevalla kalliolla. Ramppien välissä on kallioon louhittu ja betonivahvisteinen räjäytetty rakenne, ilmeisesti konekivääriasema tai suojahuone. Siitä lähtee itään noin 10 metrin mittainen taisteluhauta, jossa on konekivääriasema, jonka torjuntasuunta on itä. Aseman kohdalla taisteluhauta kääntyy etelään ja katkeaa tieluiskaan.
Puolustusaseman eteläpuolella kulkee yhdystie. Kohteen länsi- ja lounaisosan edessä on suurikokoinen hiekkakuoppa. Maanoton yhteydessä maisema on huomattavasti muuttunut ja kohteesta on saattanut tuhoutua osia.
Puolustusaseman pohjoispuolella sijaitsevia kivilatomuksia on oletettu piikkilankaesteiden suojavalleiksi. Ne ovat kuitenkin linnoitteiden rakentamisessa syntynyttä kivilouhetta, joka on todennäköisesti ollut tarkoitus kuljettaa pois tai levittää rinteen notkelmiin kuolleiden kulmien poistamiseksi. Piikkilankaeste on sijainnut pohjoisempana (Tukikohta IV: este 1).
Puolustusasema kuuluu tukikohtaan IV, jonka linnoituslaitteet (kohteet IV:1, 3, 5–14 ja tykkipatterit 69 ja 70, esteet 1 ja 2, yhdystieverkosto ja kaksi kaivoa) muodostavat hyvin säilyneen linnoitekokonaisuuden. Alueella voi muodostaa selkeän kuvan ensimmäisen maailmansodan aikaisen, hajasijoitetun linnoitusjärjestelmän mukaisesta tukikohdasta. Rakennustyöt ovat jääneet osittain keskeneräisiksi, joten alueella pystyy hahmottamaan eri valmistumisasteelle jääneitä linnoituslaitteita sekä ajan rakennusmenetelmiä ja työjärjestyksiä. |
tillbaka
Koordinater
MV/51/05.04.01.00/2022 HELSINKI, Lahdenväylän ja Ilmasillan eritasoliittymien alueella sijaitsevien ensimmäisen maailmansodan aikaisten linnoitteiden mittausdokumentti 2020. Tutkimusraportti