Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema, jonka rakennusajankohta on 1915–1918. Kohde sijaitsee Porvoonväylän ja Maratontien risteyksen lounaispuolella, Helsingin korkeimmalla kalliolla. Maasto on osittain jyrkkäreunaista avokalliota, osittain ryteikköistä metsää. Kohteen pohjoisosan yli kulkee ulkoilutie ja asemien edestä on poistettu maata Porvoonväylän rakentamisen yhteydessä. Joitakin koillisosan rakenteita on jäänyt tonttialueen alle, mutta silti kohde on yksi laajimmista säilyneistä maalinnoituksen puolustusasemista.
Taisteluasemat sijaitsevat kallion pohjois- ja itärinteellä noin 45 m korkeuskäyrällä. Taisteluasemista johtaa yhdyshaudat mäen eteläpuolelle, jossa sijaitsevat suojahuoneet ovat haudalla yhteydessä toisiinsa. Pohjoisosan taisteluasemat on louhittu kallioon ja tuettu betonilla, itäpäässä haudat on osittain kaivettu maahan ja ne ovat olleet hirsivahvisteisia. Kaakkoisosassa haudat ovat jääneet paikoin keskeneräisiksi. Eteläosassa on kallioon louhittua ja maahan kaivettua yhdyshautaa, joka on ollut hirsi- ja betonivahvisteista.
Betonilla tuettua taisteluhautaa on kallion huipulla noin 170 metriä, torjuntasuuntina pohjoinen, itä ja länsi. Hautoihin johtavia portaita on 17. Yhdessä kohdassa on yhdyshaudan seinämään rakennettu teräksiset tikasaskelmat sekä kahva. Konekivääriasemia on kuusi, joista kohteen pohjoiskärjessä sijaitseva on ollut suurikokoinen, lähinnä tuliaseman ja suojahuoneen yhdistelmä. Tähystysasemia on neljä, niistä kolmen sisäänkäynti on mutkitettu. Lisäksi on yksi tuliasema, jonka tyyppiä ei pysty määrittelemään. Kohteen kaikki asemat ovat betonisia ja ne ovat olleet katettuja, mutta katteet on räjäytetty. Betonisia suojahuoneita on 27, joista seitsemän suurikokoista sijaitsee kohteen taustalla, kallion eteläpuolen rinteellä. Kohteen keskiosassa yhdyshaudan kylkeen on louhittu kaksi kuoppaa, joissa ei ole rakenteita. Lisäksi on kaksi muuta kuoppaa. Kohteen luoteislaidalla, kallion alapuoleisessa kuusimetsässä on louhekivistä kasattuja rakennelmia.
Kohteen keskellä, kallion korkeimmalla huipulla on sijainnut toisen maailmansodan aikana Suomen ensimmäinen ilmavalvontatutka. Paikalla on vähäinen kivikasa ja läheisyyteen on kallioon kaiverrettu muistokirjoitus.
Puolustusaseman taustalle johtaa yhdystie, joka päättyy kohteen kaakkoiskulmalle. Siellä on rakennuksen betoninen sokkeli ja tien eteläpuolella on useampia rakennusten perustoja sekä betonijalusta, mutta ne vaikuttavat linnoitteita myöhemmiltä.
Tukikohdan IV linnoituslaitteet (kohteet IV:1, 3, 5–14 ja tykkipatterit 69 ja 70, esteet 1 ja 2, yhdystieverkosto ja kaksi kaivoa) muodostavat hyvin säilyneen linnoitekokonaisuuden. Alueella muodostuu selkeä kuva ensimmäisen maailmansodan aikaisen, hajasijoitetun linnoitusjärjestelmän mukaisesta tukikohdasta. Rakennustyöt ovat jääneet osittain keskeneräisiksi, joten alueella pystyy hahmottamaan eri valmistumisasteelle jääneitä linnoituslaitteita sekä rakennusmenetelmiä ja työjärjestyksiä. |