| Anmärkningar: Forsselin 1690 Östersundomin kartalla kohteen paikalla ei näy mitään muutoin kuin joen ympärillä oleva Böhlsängen. Paikka on Broteruksen 1698 Immersbyn kartalla rajan tuntumassa. Paikan alueella ei ole tekstiä. "Skinnar qwarn" on paikasta arviolta 1,3 km luoteeseen, jonka itäpuolella on maastokartalla näkyvä Skinnarberget ja pohjoisempana Skinnarskog. Skinnarskogin alueella on Broteruksen kartalla myös Skinnarsko äng.
Bonejn 1781 Östersundomin isojakokartalla Immersbyntien pohjoispuolelle on merkitty kolme peltoa Böle åker (nro 61), ja eteläpuolelle yksi pelto Böle åker (62). Eteläpuolella vaikuttaisi olevan yksi pieni rakennus. Kyseessä taitaa olla Suhosen mainitsema torppa. Östersundom ei ole vuoden 1781 isojakokartalla rälssimaata, joten torppa on perustettu 1757 jälkeen. 1841 pitäjänkartalla paikalla ei ole rakennuksia. 1873 senaatinkartalla paikalla on useita rakennuksia.
Minusta Skinnarbölen keskiaikainen kylä ei ole sijainnut nykyisessä Bölessä. Skinnar- alkuiset paikannimet ovat Bölestä ainakin kilometrin päässä. Mielestäni on todennäköisintä, että Skinnarböle on sijainnut Skinnar- alkuisten paikannimien alueella (esim. N 6683633 E 402473, tämä lisättiin kohteena 398). On edelleenkin epäselvää, että missä Skinnarbölen kylä on ollut.
En löytänyt maastossa Suhosen mainitsemaa rakennuksen pohjaa, mutta se vaikuttaisi näkyvän laserkeilausaineistossa. Tämä kohta täsmää 1873 senaatinkartalla olevan ulkorakennuksen kanssa. Isojakokartan rakennus on enemmän pohjoisessa nykyisen rakennuksen kohdalla. Tontti tutkittiin tarkasti ylemmiltä korkeustasoilta, joissa on rakennuksia. Ns. etelään pistävässä metsäniemekkeessä en käynyt, koska oletin virheellisesti, että maasto pysyy jyrkkänä koko niemekkeen matkalta.
Lisähuomiona tontin itäpuolella olevasta perunapellosta, joka on kasvihuoneiden kaakkoispuolella, löytyi runsaasi luontaista/historiallista terävää kvartsia. Paikalla on hiekkainen maaperä. Tämä rantaterassi tutkittiin todella tarkasti pintapoiminnalla ja useilla koekuopilla, koska paikka vaikutti täydelliseltä esihistorialliselle asuinpaikalle, vaikka se ei ole sellainen. Maanomistajan mukaan paikalle tuotiin myös lannoitetta, jossa oli luuta seassa. Mitään muinaisjäännökseen viittaavaa ei löytynyt. |
tillbaka
Sipoo, Inventointi 2007 V.-P. Suhonen
