Noringsböle Gammelby sijaitsee Vuotien ja Itäreinmantien risteyksen eteläpuolella, kallioisen mäen länsi- ja eteläpuolella kasvavassa metsässä. Maasto on osittain avointa havupuumetsää, paikoin ryteikköisempää sekametsää, jossa on runsaasti aluskasvillisuutta. Alueella on suuria luonnonkiviä.
Noringsböle-nimen määritteenä on nor-sanan ing-johdos noring, salmelainen, ja perusosana böle, uudistalo/ kylä. Noringsbölessä oli vuosina 1540–1553 neljä talonpoikaa (Lass Torstensson, Mats Olsson, Per/Peder i Husö, Simon (harpare) i Gomböle), jotka maksoivat yhteensä kaksi täysveroa. Vuodesta 1547 alkaen on mainittu, että Per ja Simon olivat ulkokylänmiehiä. Vuosaaren neljä pikkukylää (Norsby, Noringsböle, Norsökär ja Rasböle) koottiin vuoden 1553 jälkeen maakirjoihin Nordsjö-nimen alle. Vuodesta 1556 alkaen Nordsjössä oli yhteensä kahdeksan talonpoikaa (Simo Andersson Gombölestä ja Mats Persson Husöstä edelleen ulkokylänmiehinä) ja veroluku viisi. Tila- ja veroluku pysyi samana 1600-luvulle, mutta vuosisadan alussa osa tiloista on merkitty autioiksi ja osa taas ratsutiloiksi.
Brotheruksen vuoden 1698 kartalla Nordsjön rusthollista etelään on Gambelby åker, mikä voisi viitata siihen, että Noringsböle on siirtynyt ennen 1600-luvun loppua alkuperäiseltä paikaltaan pohjoisemmas. Lalinin vuoden 1766 kartalla ja 1780–82 rekognosointikartalla rusthollin eteläpuolella on joitakin rakennuksia suunnilleen Gambelbyn kohdalla.
Pienen kallion länsirinteellä on kivirampillinen perustus, joka kuuluu 1943–1950 purettuun ulkorakennukseen. Vuoden 2014 inventoinnissa alueen itäosasta löytyi uunin pohja (n. 2 x 4 m), jota arveltiin mahdollisesti vanhemmaksi. Vuonna 2024 etelään 1900-luvun perustuksesta havaittiin kaksi kiviriviä, jotka muodostavat ilmeisesti noin 7 x 25 m kokoisen rakennuksen perustuksen. 1900-luvun perustuksen itäpuolella, puun alla näkyi mahdollinen tulisijanperustus (n. 3 x 4 m). Sijainniltaan perustukset sopisivat 1700-luvun kartoilla näkyvien rakennusten jäännöksiksi.
Kallioisen mäen eteläpuolella on kahden mäen väliin jäävä suojaisa laakso, joka sopisi vanhaksi tonttimaaksi. Selkeitä rakenteita ei muutamaa epämääräistä matalaa kumparetta lukuun ottamatta erotu maan pinnalle, mutta kairauksissa saatiin kiinni paksu kerros tummaa kulttuurimaata. Lisäksi 2014 inventoinnissa kaatuneen puun kannossa havaittiin tiiltä (osa selvästi teollista), palanutta savea ja rautanaula. Alueella oli nähtävissä merkkejä uudemmasta maankäytöstä, kuten ojia ja maansiirtoa. 1950-luvun ilmakuvissa näkyy, että paikalla on mahdollisesti tehty raivausta ym., mutta kartoille rakennuksia laaksoon ei ole merkitty.
Vuonna 2024 alueen keskiosassa dokumentoitiin kaksi hiukan neliönmuotoista, 0,5 m syvää ja 2 m x 1,5–2 m kokoista kuoppaa, jotka mahdollisesti on tehty vuoden 2011 inventoinnin jälkeen.
Vuosaaressa ovat säilyneet Noringsböle gammelbyn lisäksi Norsby Skatabyn ja Noringsböle Norsby gårdin vanhat tonttimaat. Muut kylänpaikat ovat jääneet rakentamisen alle. |
tillbaka
Historialliset kylätontit, Inventointi 2011 V.-P. Suhonen & Janne Heinonen
