Utsjoki
fast fornlämning
Juovvaskáidi 11	1000009553
Typ:	arbets- och tillverkningsplatser     eldstäder
Datering:	odaterad, ej definierad
Registreringsgrund:	fornminneslagen 295/1963
Z/m.mpy alin: 301.00
tillbaka

Koordinater

ETRS-TM35FIN N: 7733102 Ö: 487882 YKJ N: 7736330 Ö: 3488050 ETRS89/WGS84 Lat: 69.70585039° Lon: 26.68694292° ETRS89/WGS84 Lat: 69° 42.3510' Lon: 26° 41.2166' ETRS89/WGS84 Lat: 69° 42' 21.0614" Lon: 26° 41' 12.9945"

Beskrivning

Davimuš Mádjjohsuorgin pohjoisrannalla, Juovvaskáidin eteläpuolella noin sata metriä Autiotuvasta kaakkoon on permukkaliesi. Liesi sijaitsee pohjoispuolelta suojaisella tasanteella, pienen lähdepuron vieressä. Alueella kasvaa paljon katajaa ja vaivaiskoivua. Lieden pituus on noin 2 metriä, leveys enimmillään noin metrin. Liedessä on vain yksi noin metrin pituinen permukka. Tulisijaosa on 1,2 metriä pitkä ja metrin levyinen. Tulisijaosan kivet ovat suuria ja korkeita. Permukan kivet ovat litteitä. Juovvaskáidin alue on koko Suomen Lapin kontekstissa harvinainen ja merkittävä ylätunturin muinaismuistokokonaisuus. Alue kuuluu nykyisin Kevon luonnonpuistoon.

Skapat: 19.11.2007 Senaste förändring: 17.12.2007

Undersökningar

Mikael A. Manninen ja Taarna Valtonen inventering 2002

Anmärkningar: Juovvaskáidin muinaismuistoalue Davimuš Mádjjohsuorgi -joen latvavesien ympärillä, ns. Kekkosen kämpästä alavirtaan noin puo-lentoista kilometrin matkalla on erittäin tiheä ja erikoislaatuinen muinaisjäännösalue. Siihen kuuluu ennen muuta asumuksien jäännöksiä: erilaisia tulisijoja sekä erilaisten turverakennusten jäänteitä. Suurin osa niistä sijaitsee pohjoisrannalla, mutta osa myös etelärannalla. Nämä jäännökset ovat selkeästi vanhempia ja erilaisia kuin alueelta yleensä tavattavat riekostus-, niitto- ja hillastuskotien jäänteet. Yksi tällainen uudempi kotasija on myös 300 metriä autiotuvan pohjoispuolella, mutta ei liity muihin kotasijoihin. Juovvaskáidi-tunturissa on sijainnut ainakin 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa poroerotusai-taus. Alueen käyttöajankohdan alkua on vaikea arvioida. Turverakennusten löytöaluetta on kutsuttu nimellä Stuorragoahti (Suurikota) tai Nillágoahti (Nillankota). Nillá nimi viittaa Nils Vuolabiin eli Kádjá-Nilláan, jonka suuruuden aikaan tämän kaarre oli käytössä. Maanmittari Kyösti Haataja vieraili aidalla vuonna 1905 ja hänen jäljiltään on muutamia kuvia tuolta paikalta, mm. kuva yhden erikoisen suuren turvekodan sisältä. Ainakin tämä kuva on Museoviraston kansatieteen kuva-arkistossa (signum 107:2). On oletettavaa, että nimet viittaavat juuri tähän poikkeukselliseen asumusalueeseen joen etelä- ja pohjoisrannoilla.

Skapat: 19.11.2007 Senaste förändring: 17.12.2007

Den nedladdningsbara filen kan innehålla bilder, kartor eller annat innehåll som är upphovsskyddat. Filens upphovsrätt hör till rapportens upphovsman och till övriga i rapporten nämnda aktörer. För vidare bearbetning av materialet bör tillstånd erhållas av innehavaren av upphovsrätten.

kopiera länken till denna sida: