Utsjoki
fast fornlämning
Juovvaskáidi 5	1000009547
Typ:	arbets- och tillverkningsplatser     eldstäder
Datering:	odaterad, ej definierad
Registreringsgrund:	fornminneslagen 295/1963
Z/m.mpy alin: 285.00
tillbaka

Koordinater

ETRS-TM35FIN N: 7732472 Ö: 488922 YKJ N: 7735700 Ö: 3489091 ETRS89/WGS84 Lat: 69.70024667° Lon: 26.71388612° ETRS89/WGS84 Lat: 69° 42.0148' Lon: 26° 42.8332' ETRS89/WGS84 Lat: 69° 42' 0.8880" Lon: 26° 42' 49.9900"

Beskrivning

Davimuš Mádjjohsuorgin pohjoisrannalla, Juovvaskáidin eteläpuolella noin 1,5 kilometriä Autiotuvasta kaakkoon on permukkaliesi. Liesi sijaitsee suojaisessa paikassa, pengermän alapuolella, noin 30 metrin päässä joesta. Sijoituspaikka on tasainen aukea kohta. Alueella on harva koivikko. Alus-kasvillisuutena on katajaa, vaivaiskoivua, variksenmarjaa, mustikka, riekonmarjaa yms. Kookas, kasvillisuuden peittämä liesi on tehty suurista, korkeista kivistä. Lieden pituus on noin 2 metriä, leveys enimmillään noin metrin. Liesi on pohjois–eteläsuuntainen. Heti tulisijaosan posion- eli pohjoispuolella on erillinen posiokivi. Juovvaskáidin alue on koko Suomen Lapin kontekstissa harvinainen ja merkittävä ylätunturin muinaismuistokokonaisuus. Alue kuuluu nykyisin Kevon luonnonpuistoon.

Skapat: 19.11.2007 Senaste förändring: 17.12.2007

Undersökningar

Mikael A. Manninen ja Taarna Valtonen inventering 2002

Anmärkningar: Juovvaskáidin muinaismuistoalue Davimuš Mádjjohsuorgi -joen latvavesien ympärillä, ns. Kekkosen kämpästä alavirtaan noin puo-lentoista kilometrin matkalla on erittäin tiheä ja erikoislaatuinen muinaisjäännösalue. Siihen kuuluu ennen muuta asumuksien jäännöksiä: erilaisia tulisijoja sekä erilaisten turverakennusten jäänteitä. Suurin osa niistä sijaitsee pohjoisrannalla, mutta osa myös etelärannalla. Nämä jäännökset ovat selkeästi vanhempia ja erilaisia kuin alueelta yleensä tavattavat riekostus-, niitto- ja hillastuskotien jäänteet. Yksi tällainen uudempi kotasija on myös 300 metriä autiotuvan pohjoispuolella, mutta ei liity muihin kotasijoihin. Juovvaskáidi-tunturissa on sijainnut ainakin 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa poroerotusai-taus. Alueen käyttöajankohdan alkua on vaikea arvioida. Turverakennusten löytöaluetta on kutsuttu nimellä Stuorragoahti (Suurikota) tai Nillágoahti (Nillankota). Nillá nimi viittaa Nils Vuolabiin eli Kádjá-Nilláan, jonka suuruuden aikaan tämän kaarre oli käytössä. Maanmittari Kyösti Haataja vieraili aidalla vuonna 1905 ja hänen jäljiltään on muutamia kuvia tuolta paikalta, mm. kuva yhden erikoisen suuren turvekodan sisältä. Ainakin tämä kuva on Museoviraston kansatieteen kuva-arkistossa (signum 107:2). On oletettavaa, että nimet viittaavat juuri tähän poikkeukselliseen asumusalueeseen joen etelä- ja pohjoisrannoilla. Alue on koko Suomen Lapin kontekstissa harvinainen ja merkittävä ylätunturin muinaismuistoalue, joka tulisi huomioida kokonaisuutena. Alue kuuluu nykyisin Kevon luonnonpuistoon.

Skapat: 19.11.2007 Senaste förändring: 17.12.2007

Den nedladdningsbara filen kan innehålla bilder, kartor eller annat innehåll som är upphovsskyddat. Filens upphovsrätt hör till rapportens upphovsman och till övriga i rapporten nämnda aktörer. För vidare bearbetning av materialet bör tillstånd erhållas av innehavaren av upphovsrätten.

kopiera länken till denna sida: