Mahdollisesti 1700-luvun torpan tai sitä varhaisemman asutuksen paikka sijaitsee Hakalanniemellä, kallioisen Keinumäen loivalla etelärinteellä, jossa kasvaa melko avointa sekametsää. Kohteen läpi kulkevat ulkoilupolut.
Lars Forssellin vuoden 1687 kartta on ensimmäinen tarkka kartta, jolle Viikin Latokartanoa ympäristöineen on kuvattu. Hakalanniemelle on merkitty tuolloin kolme latoa, pieni aidattu peltotilkku ja heinikkoa, jotka ovat aiemmin olleet Latokartanon peltoina. 1749 pitäjänkartalle Hakalanniemelle on merkitty Hakala torp, ja Westermarkin 1781 kartalla alueella on Hakalan torpan lisäksi Hästhaga udds torpan maita, jotka ovat hajallaan Hakalan torpan maiden lomassa. Vielä Kalmbergin kartalle vuodelta 1855 Hakalanniemen tienoille on merkitty torppia. Karttojen epätarkkuuden takia on vaikea sanoa, miten Hakalan torpan ja Hästhaga udds torppa rajautuvat ja on myös mahdollista, että keskiaikaisen Östervikbyn asutus on ulottunut torppien tonteille saakka.
Vuoden 2024 inventoinnissa Hästhaga udds torpan rajausta muutettiin hiukan, sillä osa rakenteista osui aivan Hakala torpan ja Hästhaga udds torpan rajalle. Hästhajga udds torpan alueen länsiosasta, ulkoilutien molemmin puolin paikannettiin neljä mahdollista tulisijanperustusta, joissa yhden pinnalla havaittiin palanutta savea ja muiden pinnalla tiilenkappaleita tai tiilimurskaa. Kumpujen halkaisijat ovat noin 3 m. Lisäksi ulkoilutien läheisyydestä pensaan alta pilkotti mahdollinen kivirakenne ja kahden polun risteyksessä on noin 1,5 m x 3 m matala kuoppa, jonka ympärillä 1 m suuruiset vallit ja toisessa päässä kaksi isoa kiveä. Rakenteita saattaa olla alueella enemmänkin, mutta maassa olevien lehtien ja aluskasvillisuuden takia niitä on vaikea havaita.
Hästhaga udds torpan alueeseen liitettiin myös pieni alue Keinumäen länsipuolelta, läheltä entistä rantalinjaa ja nykyistä lintutornia, josta löydettiin kaksi mahdollista rakennuksen jäännettä. Toinen oli suorakulmaisen särmiön muotoisista kivistä sekä luonnonkivistä kasattu rakennuksen seinän perustus, jonka koko oli noin 3 x 5 m. Rakennuksen itäosassa on uuninpohja, jonka päällä on kovapolttoista tiiltä. Tästä hiukan pohjoiseen dokumentoitiin luonnonkivistä koostuva, suorakaiteen muotoinen perustus, jossa on hiukan tiilimurskaa. Mahdollisesti kyseessä on tulisijan perustus. Tämän vieressä on isoon kiveen päättyvä kivilinja ja siitä itään jatkuva mahdollinen kiveys, joka saattaa liittyä rakennukseen. Tähän tehtiin koepistoja palkalla, mutta maan alta tuli esiin vain modernia lasia ja tiilenmurua. Paikalle on merkitty 1781 kartalla uddåker ja rakennus, mahdollisesti lato. Rannassa sijaitsee karttojen perusteella latoja vielä 1800-luvullakin. |
tillbaka
Historialliset kylätontit, Inventointi 2011 V.-P. Suhonen & Janne Heinonen
