Dickursby mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1501 (FMU 4926). Uudenmaan vuoden 1543 maakirjan (KA 2936, Es 704; VMATK) mukaan kylässä oli 11 taloa. Dickursby kolmine tiloineen (Dynnas, Hertas, Erikas) on merkitty Samuel Brotheruksen vuonna 1708 laatimalle kartalle.
Vantaanjoen pohjoispuolisella rantaterassilla sijainneen tontin maankäyttö on muuttunut täysin. Tonttimaalla on nykyään sekä kerrostaloja että koulu. Noin ¾ alueesta on kuitenkin nurmikkoa, hiekkakenttää ja asfaltoitua pihaa, joilla tarvitaan arkeologisia tutkimuksia kulttuurikerrosten säilyneisyyden selvittämiseksi.
Koska kohde on raskaasti rakennettu, on sen status muutettu muuksi kulttuuriperintökohteeksi.
Vuonna 2019 tehdyissä Mullankaivajat projektin kaivauksissa todettiin, että entisen opettajien asuntolan eteläpuoleisella nurmialueella on pintakerroksen alla pääosin paksuja, sekoittuneita savitäyttökerroksia, joissa on melko monipuolisesti löytöjä ainakin 1700-luvulta 1900-luvulle. Rakenteisiin ei tutkimuksissa päästy käsiksi, mutta löytöaineiston perusteella alueella on vanhempien rakenteiden purkujätettä. Löytöaineisto kertoo arkielämästä 1700-, 1800- ja 1900- lukujen varakkaalla suurtilalla sekä koulun pihapiirin aktiviteeteista 1900-luvulla. Aineistossa ei kuitenkaan ole mitään, minkä varmuudella voisi ajoittaa 1700-lukua vanhemmaksi. Sen selvittäminen, olisiko paksujen täyttökerrosten alla säilynyt jotakin vanhempaa, vaatisi laajempia tutkimuksia kaivinkoneella.
Skapat: 3.4.2003 Senaste förändring: 9.2.2021
Undersökningar
Veli-Pekka Suhonen inventering 2005
Anmärkningar: Kohde 4
Skapat: 5.1.2007
Petro Pesonen & Andreas Koivisto inventering 2018
Anmärkningar: Kohde tarkastettiin 9.4.2018 ja 7.8.2018. Koulun pohjoispuolelle on rakennettu parakkikoulu, mutta muuten tilanne on tontilla ennallaan. Suuri osa pihasta on päällystetty, osa hiekkakenttänä. Piha-alueet näyttävät lisäksi tasoitetulta, joten kulttuurikerrosten ja rakenteiden säilymismahdollisuudet pitäisi tarkastaa koekaivauksilla. Kohteen rajausta tarkistettiin siten, että parakkikoulu ja sen länsipuolinen asfalttipiha sekä Viertolanranta kävelypolun eteläpuolella on rajattu pois muinaisjäännösalueesta. Koulun asuntolan länsipäädyssä on säilynyt maakellari jäänteenä kylän alkuperäisistä rakennuksista.
Skapat: 3.7.2018 Senaste förändring: 7.8.2018
Elina Terävä / Vantaan kaupunginmuseo, Mullankaivajat-projekti utgrävning 2019
Skapat: 9.2.2021
Den nedladdningsbara filen kan innehålla bilder, kartor eller annat innehåll som är upphovsskyddat. Filens upphovsrätt hör till rapportens upphovsman och till övriga i rapporten nämnda aktörer. För vidare bearbetning av materialet bör tillstånd erhållas av innehavaren av upphovsrätten.