Tomtbackabyn vanha tonttimaa sijaitsee Kellarinmäellä, jonka läpi kulkee länsi-itäsuuntainen Kuninkaantammentie. Mäelle on rakennettu 1900-luvun alkupuolella maatila, joten maankäyttö on ollut voimakasta ja vanhemmat rakenteet ovat pääosin peittyneet ja tuhoutuneet.
Tomtbackaby sisältää appellatiivin tomt, tontti, mikä voisi viitata paikalla olleen hämäläisasutusta jo 1100–1200-luvuilla. Haltialan Nackbölen, Granbölen ja Tomtbackan kylät ovat olleet sidoksissa toisiinsa, mutta vaikuttavat muodostaneen viimeistään 1511 kolme erillistä asutuskokonaisuutta, sillä ne mainitaan tuolloin eri kylinä. Kylässä on ollut talonpoikaispurjehtijoita, ja 1550-luvulla Tomtbackan Ruthin (myös Ruut) veljekset olivat Helsingin pitäjän vaikuttavimpia laivureita. Vuonna 1540 kylässä oli viisi veronmaksajaa (Jacop Larsson, Henrik Andersson, Jöns Larsson, Hans Pärsson, Olof Ruut), jotka maksoivat yhteensä kolme täysveroa. Porvoon läänin vuoden 1547 maakirjan mukaan kylän kuudesta talonpojasta viisi oli ulkokylänmiehiä, joten kylä vaikuttaa siis olleen tuolloin pääosin autiona. Vuonna 1556 Tomtbackaan on laskettu naapurikylät Nackböle ja Granböle, mutta Tomtbacka vaikuttaisi edelleen olevan pääosin ulkokylänmiesten hallussa. 1500-luvun lopulla Creutzhammar-suku muodosti Tomtbackasta säterin.
Vuoden 1691 kartalla Tomtbacka gård on merkitty Vantaanjoen rantaan, eikä Kellarinmäen tienoilla ole kuin peltoja. Myöskään 1700-luvun kartoilla mäellä ei ole asutusta, vasta 1870 senaatin kartastolla mäen länsiosaan on merkitty rakennus. Tomtbackan kylätontin sijainnista ei siis ole varmuutta, mutta topografian perusteella Kellarinmäki sopisi kylänpaikaksi, joka olisi autioitunut ennen 1600-luvun loppua. Kylän nimikin voisi viitata kylän sijaineen mäellä, eikä joen rannassa, jossa maasto on melko alavaa.
Kellarinmäellä on nähtävissä pystyssä olevien maatilan rakennusten lisäksi useampia 1900-luvulla purettujen rakennusten perustuksia. Mäen länsipäässä, Kuninkaantammentien pohjoispuolella on ilmeisesti raivausröykkiö sekä mahdollisesti suurista luonnonkivistä koostuva, noin 7 m leveä rakennuksen perustus, joka on osittain maankummun alla. Perustus voisi sijaintinsa puolesta sopia 1800-luvun lopun kartalle merkittyyn rakennukseen. Mäen etelärinteellä, liiterin nurkalla ja kahden 1900-luvulla puretun rakennuksen perustusten vieressä saattaisi olla luonnonkivistä koostuva perustus, joka todennäköisesti on 1900-lukua vanhempi. Vaikka mäkeä on muokattu raskaasti 1900-luvulla, niin vanhoja kylään liittyviä kulttuurikerroksia ja rakenteita on voinut säilyä vähemmän muokatussa mäen länsiosassa sekä Kuninkaantammentien pohjoispuolella pellolla olevan terassin kohdalla. Vuoden 2024 inventoinnin aikana mäkeä ympäröiviä peltoja ei ollut kynnetty, eikä pellolla näkynyt vanhempaan asutukseen viittaavia löytöjä.
Tomtbackan lisäksi Haltialassa ovat säilyneet Ganbölen ja Nackbölen kylien vanhat tonttimaat sekä Tomtbacka gård. Lisäksi Haltialasta tunnetaan kuusi Tomtbackan torpan paikkaa. |
tillbaka
Historialliset kylätontit, Inventointi 2011 V.-P. Suhonen & Janne Heinonen
