Domarbyn vanha tonttimaa sijaitsee Tuusulantiestä noin 350 m etelään ja Vantaanjoesta reilu 500 m länteen, nykyisen Tuomarinkylän kartanon alueella. Paikalla on runsaasti Tuomarinkylän kartanon toimintaan liittyviä rakennuksia, kuten hevostalleja.
Kylännimi perustuu ammattinimitykseen domare, tuomari. Jonis Domarbystä mainitaan 1417, mikä on ensimmäinen viite kylään. Vuonna 1540 kylässä oli 15 talonpoikaa (Anders Bäntsson, Michel Andersson, Jöns Jönsson, Mats Andersson, Lasse Nilsson, Simon Hansson, Ol. Andersson, Knut Jopsson, Lasse Olsson, Tomas Mårtensson, Olof Andersson, Erik Andersson, Knut Jönsson, Mats Henriksson, Knut Hansson), jotka maksoivat yhteensä 8 täysveroa. Talonpoikien määrä ja veroluku pysyi samana vuoteen 1553. Vuosien 1547, 1550 ja 1553 maakirjojen mukaan kylän veronmaksajista kahdeksan oli ulkokylänmiehiä (53 % veromaksajista/49 % täysveroista). Vuonna 1556 kylässä oli 12 talonpoikaa (8 täysveroa), joista viisi oli ulkokylänmiehiä Baggbölestä ja Kyrkobystä. Lisäksi sipoolaisella Hans Erichssonilla oli kylässä rälssimaata, joka saattaa pohjautua vanhempiin, ajoittamattomiin rälssioikeuksiin Domarbyssä tai erinäisiin järjestelyihin 1500-luvun alkupuoliskolla. Vaikuttaa siltä, että kylässä varsinaisesti sijainneiden talojen määrä pysyi seitsemänä 1500-luvulta 1700-luvulle, vaikka ulkokyläläisten määrässä olikin vaihtelua.
Domarbyn vanhin kartta on laadittu vuonna 169. Kylässä oli tuolloin samalla tonttimaalla Petter Sundsin rustholli, Johan Classonin augmentti sekä Jakob Bertilssonin, Peter Sigfredssonin, Crister Classonin, Erich Sigfredssonin ja Erich Mattsonin isännöimät talot. Lisäksi kylässä oli ulkokylänmaata. Talot on merkitty nykyisen Kaisanmäen länsi- ja itäpuolelle sekä pohjoispuolelle kallioiden väliin. Vuosilta 1765–1766 peräisin olevalle kartalle on merkitty tuolloisten isäntien ohella tilojen nimet Långhansas, Lassas, Stenbergs, Kusmes, Ryttars, Glasmästars ja Skeppars.
Tuomarinkylän kartano muodostettiin vanhan talonpoikaiskylän paikalle 1700-luvun loppupuolella. Kartanon ensimmäinen tunnettu omistaja vuosien 1764–1781 välillä oli majuri Magnus Brunow, jolta Tuomarinkylän osti sotakamreeri Johannes Weckström. Hänen rakennuttamansa päärakennus valmistui vuonna 1790 ja kartanon piharakennukset ovat samalta ajalta. Tontin eteläosassa sijaitseva kartanon päärakennus ja kolme neljästä ulkorakennuksesta ovat edelleen käytössä. Voimakas maankäyttö on todennäköisesti tuhonnut vanhaan kylään liittyneitä rakenteita ja kulttuurikerroksia. Kylän jäännöksiä on kuitenkin saattanut säilyä pihoilla, talojen väleissä ja kartanon eteläpuolisessa puistossa. Kylämäestä etelään olevalla Kaivokumpareella saattaa myös olla säilynyt vanhempia rakenteita (ks. alakohde).
Tuomarinkylän kartanon alueella olevalla Kaisanmäellä sijaitsee myös ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema XV:1. Tukikohdan XV puolustusasemat 1 ja 2 muodostavat yhdessä Tuomarinkylän kartanon kanssa valtakunnallisesti merkittävän suojelukokonaisuuden. |
tillbaka
Historialliset kylätontit, Inventointi 2011 V.-P. Suhonen & Janne Heinonen
