Mahdollisesti keskiajalle, ainakin 1700-luvulle ajoittuva Malmin Storbyn kylän tonttimaa sijaitsee Longinojan pohjoisrannalla, Vanhan Helsingintien molemmin puolin. Tien länsipuolella tonttimaa on hoidetussa Yrjölänpuistossa sekä Krishna-liikkeen hallinnoimalla tontilla, jossa on vuonna 1900 valmistuneita puurakennuksia pihapiireineen. Tontin itäosa on säilynyt Longinojan rantapuistossa ja vuonna 1920 valmistuneen puutalon pihapiirissä.
Malmin asutuksen vanhin nimitys Sonaby esiintyy lähteissä 1417. Laivuri Petter Jönsson in Malmebuw mainitaan Ficken tileissä 1514-1518. Malmby sisältää appellatiivin malm, nummi, Sonaby taas perustuu muinaisruotsin Sone-Sune-nimeen. Sonaby malmissa oli vuonna 1540 kahdeksan talonpoikaa (Pär Larsson, Clämet Nilsson, Hinrik Jopsson, Philpus Jönsson, Mattes Michelsson, Mårthen Henriksson, Olof Jönsson, Hinrik Hinricksson), jotka maksoivat yhteensä yhdeksän täysveroa. Vuosien 1540–1633 välillä talonpoikien määrä kylässä vaihteli seitsemästä kahdeksaan. Vuoden 1556 maakirjassa on mainittu Sonabyssä ja Malmilla seitsemän talonpoikaa, villinkiläinen ulkokylänmies ja sopimusverollinen Kyrkobystä. Kylässä on ollut rälssiä jo 1435, jolloin Bocksbackaan myönnettiin Nils Pederssonille rälssikirje. 1500-luvun lopulla lähteissä mainitaan Bocksbackasta erotettu Stensbölen säteri.
Alueen vanhin kartta on vuodelta 1702. Kartalle on merkitty kuusi erillistä tonttimaata (Malmbyn kolme tonttia, Sonaby sekä Bocksbackan ja Stenbölen säterit). Malmbyn Storby koostui neljästä talosta (Pers, Länsmans, Filpus, Örskis), toinen tontti kahdesta talosta (Brusas, Ströms) ja Tallbacka oli yksinäistalo. Storbyn talot on merkitty Longinojan mutkan pohjoisrannalle, pohjois-etelä-suuntaisen tien itäpuolelle. Pitäjänkuvauskartalla vuodelta 1749 paikalla on talojen lisäksi kolme torppaa ja ”Back stuga” kauempana joen rannasta. Vuoden 1759 kartalla Storbyn tonttimaalla oli kolme torppaa ja yksi tie meni talojen länsipuolelta, toinen haara talojen keskeltä, niin että Länsmans ja Pärs jäivät tien itäpuolelle, Filpus ja Yrskis länsipuolelle, teiden väliin. 1800-luvulla tilat vaikuttaisivat pysyvän samoilla sijoillaan, mutta 1900-luvun alkuun mennessä Filipus on siirtynyt Longinojan eteläpuolelle ja Länsmans kadonnut. Vuoden 1803 kartalla Longinojaan, Filipuksen tontin läheisyyteen on merkitty mylly, joka oli käytössä ilmeisesti 1900-luvulle saakka. Myllyn liittyviä kiveyksiä on edelleen näkyvissä Longinojan rannassa.
Vanhan Helsingintien länsipuolella ovat sijainneet Örskis ja Filpus, itäpuolella Pärs ja Länsmans, mutta Storbyn itäinen osa on pitkälti tuhoutunut rakentamisen takia. Maan päälle ei erotu rakenteita, mutta vanhoja kulttuurikerroksia on saattanut säilyä rakentamattomilla alueilla. Yrjölänpuistoa tutkittiin 2021, mutta 1800-lukua vanhempia jäänteitä ei löytynyt.
Malmbyn 1700-luvun tonttimaista Sonaby on jäänyt rakentamisen alle. Strobyn, Brusasin, Strömsin ja Tallbackan tonteilla saattaa olla säilynyt jäänteitä vanhemmasta asutuksesta. |
tillbaka
MV/154/05.04.01.02/2021 HELSINKI, Malmi, Yrjölänpuisto, (1000001715), arkeologinen koekaivaus
