Keskiajalta tunnetun Sonaby malm Bocksbackan säteritilan tontti sijaitsee osoitteessa Rälssitie 2, edelleen käytössä olevan Bocksbackan kartanon tontilla. Paikka on säilyttänyt vanhakantaisen ilmeensä punaisine puurakennuksineen ja puutarhoineen. Bocksbackan kartanon nykyinen päärakennus ja pihaa reunustavat sivurakennukset ovat peräisin 1800-luvulta.
Malmin asutuksen vanhin nimitys Sonaby esiintyy lähteissä 1417. Laivuri Petter Jönsson in Malmebuw mainitaan Ficken tileissä 1514-1518. Malmby sisältää appellatiivin malm, nummi, Sonaby taas perustuu muinaisruotsin Sone-Sune-nimeen. Sonaby malmissa oli vuonna 1540 kahdeksan talonpoikaa (Pär Larsson, Clämet Nilsson, Hinrik Jopsson, Philpus Jönsson, Mattes Michelsson, Mårthen Henriksson, Olof Jönsson, Hinrik Hinricksson), jotka maksoivat yhteensä yhdeksän täysveroa. Vuosien 1540–1633 välillä talonpoikien määrä kylässä vaihteli seitsemästä kahdeksaan. Vuoden 1556 maakirjassa on mainittu Sonabyssä ja Malmilla seitsemän talonpoikaa, villinkiläinen ulkokylänmies ja sopimusverollinen Kyrkobystä. Kylässä on ollut rälssiä jo vuodesta 1435, jolloin Bocksbackaan myönnettiin Nils Pederssonille rälssikirje ratsupalvelusta vastaan. Ennen 1430-luvun alkua Bocksbacka todennäköisesti koostui kolmen veromarkan arvoisesta kylästä. Jaakko Teitin tutkimusten mukaan Bocksbackan koko kylä oli rälssiä vuosina 1555-1556. 1500-luvun lopulta alkaen lähteissä mainitaan myös Bocksbackasta erotettu Stensbölen säteri. Molemmat kuuluivat samalle suvulle 1700-luvun alkuun, jolloin ne 1600-luvun köyhtymisen myötä joutuivat tullitarkastaja Peter Wetterin haltuun.
Sonaby malmin vanhin kartta on vuodelta 1702. Alueella oli tuolloin kuusi erillistä tonttimaata. Malmbyn talot olivat kolmella tonttimaalla: Storby koostui neljästä talosta (Pers, Länsmans, Filpus, Örskis), toinen tontti kahdesta talosta (Brusas, Ströms) ja Tallbacka oli yksinäistalo. Sonabyssä oli yksi talo. Kylän alueella olivat myös Bocksbackan ja Stensbölen säterit. Bocksbackan talo on kuvattu kartalla nykyisen kartanon paikalle. Vuoden 1759 kartalle on merkitty pastori Thomas Salleniuksen hallinnoiman Bocksbackan säterin pohjoispuolella risteilevät tiet. Vanhat tielinjat vaikuttaisivat kulkevan nykyisiä Rälssintien ja Sunilantien linjoja ja jääneen osittain rakentamisen alle.
Bocksbackan kartanon pihamaata ja puutarhaa on aikojan kuluessa todennäköisesti täytetty ja tasattu. Kartanon lounaispuolelle on myös rakennettu ensimmäisen maailmansodan aikaan tykkipatteri (Tykkipatteri 76). Puutarhassa, päärakennuksen etelänurkalta kaakkoon erottuu maastossa yksi maakumpu, mutta selkeitä maan pinnalle näkyviä rakenteita ei ole. Vanhoja kulttuurikerroksia on saattanut säilyä pihalla, rakennusten väleissä ja kartanon ympäristön puistoalueilla.
Sonaby malmin 1700-luvun tonttimaista Sonaby ja Stensböle ovat tuhoutuneet rakentamisen myötä, mutta Strobyn, Brusasin, Strömsin, Tallbackan ja Bocksbackan tonteilla saattaa olla säilynyt vanhempia rakenteita ja kulttuurikerroksia. |
tillbaka
Historialliset kylätontit, Inventointi 2011 V.-P. Suhonen & Janne Heinonen
