Gammelbyn ainakin 1600-luvulle, luultavasti keskiajalle ajoittuva Kårbölen tai Rökisbyn tonttimaa sijaitsee Soittajanpuiston itäosassa, Mätäjoen mutkan itäpuolella, Runonlaulajantien eteläreunalla. Kylä on saattanut säilyä lehtipuumetsää ja niittyä kasvavalla puistoalueella, jonka läpi kulkee ulkoilutie.
Kårböle (Ingemarnus i Karebola) mainitaan historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1417. Kylännimi saattaa sisältää muinaisruotsalaisen henkilönimen Kare. 1540-luvun voudintileissä Kårbölen ohella mainitaan kaksi kylää, Rökisby ja Nyby, jotka yhdistettiin Kårböleen 1550-luvulla. Rökisbyn nimen pohjalla on luultavasti suomenkielinen paikannimi Röykkä tai Röhkälä. Vuonna 1540 Rökisbyssä oli kolme talonpoikaa (Lasse Matson, Michel Ingesson, Nils Jopsson), jotka maksoivat yhteensä kaksi täysveroa. Vuosikymmenen loppupuolella talonpoikien joukkoon oli tullut Anders Jopsson ja nämä neljä talonpoikaa pysyivät kylässä ainakin vuoteen 1553 saakka. Rökisby liitettiin Kårböleen ennen vuotta 1556 ja Rökisbyn entisiä talonpoikia ei enää tilikirjoihin listatun 11 talonpojan joukosta löydy.
Kårbölen vanhimmat kartat ovat vuosilta 1695 ja 1699. Kylässä oli tuolloin kolme tonttimaata: Gambelby, Husbacka ja puustelli. Gamblebyn tontin paikalle on merkitty tuolloin kaksi taloa, ja vielä 1749 pitäjänkuvauskartalla paikalla on Gamlasin ja Tolfmansin talot sekä sotilastorppa. Tolfmans on sijainnut samalla tontilla 1900-luvulle saakka. 1540-luvun kylistä Rökisby on luultavasti sijainnut joko puustellin tienoilla tai Gambelbyn luona, Nyby on mahdollisesti ollut Husbackan kohdalla.
Gamblebyn pellot ja tonttimaa on jäänyt 1900-luvun jälkipuolella pientaloalueen ja 2025 puretun koulurakennuksen alle. Vanhoja kulttuurikerroksia ja rakenteita on saattanut säilyä Soittajanpuistossa. Paikalla on ollut omakotitalo, joka on palanut 1970-luvulla, minkä jälkeen tontti on säilynyt rakentamattomana. Tontilla on näkyvissä palaneen rakennuksen perustus ja muita merkkejä voimakkaasta maankäytöstä sekä puutarhakasvillisuutta. Vuoden 2024 inventoinnissa kasvillisuus oli niin runsasta, että rakennuksen perustusta, isoa kuoppaa ja joitakin betonirakenteita lukuun ottamatta muita jäänteitä ei voinut havaita. Kohdetta koekuopitettiin Helsingin yliopistoninventoinnin yhteydessä elokuussa 2007, mutta 1700—1800-lukua vanhempia löytöjä, kulttuurikerroksia tai rakenteita ei tavattu. Kohteen koillisreunalla tehtiin muuntajakopin paikalla arkeologien valvonta syksyllä 2024, mutta mitään vanhaa ei tavattu. Samalla paikalla on myös kivikautinen asuinpaikka (Kaarela 91010028). |
tillbaka
Historialliset kylätontit, Inventointi 2011 V.-P. Suhonen & Janne Heinonen
