Talibyn Lassasin 1700-luvulle, mahdollisesti keskiajalle ajoittuva tonttimaa sijaitsee Talin golf-kentän ja 1935 perustetun siirtolapuutarhan välisellä niitty- ja metsäalueella, Poutamäentien ja Talin puistotien välissä. Alueella kulkee ulkoiluteitä ja sinne on rakennettu koirapuisto sekä tanssilava, jonka vieressä on 1936 valmistunut puurakennus.
Tali-nimi saattaa perustua ruotsin laaksoa tarkoittavaan sanaan dal tai suomenkieliseen paikannimen Talvijoki. Taliby ilmaantuu historiallisiin lähteisiin vuonna 1524. Talibyssä oli vuonna 1540 neljä talonpoikaa (Henrik Olsson, Pär Bärtilsson, Erik Hensson, Jop Nilsson), jotka maksoivat yhteensä kaksi täysveroa. Helsingin voutikunnan vuoden 1556 tili- ja maakirjassa Talin tilaluku ja veroluku ovat pysyneet samoina. Tuolloin kylässä asustavat Matt Persson poikansa kanssa, Henric Olsson, Simo Henricksson ja Clemet Jacobsson. Vielä 1565 samat talonpojat lukuun ottamatta Henric Olssonia, joka on vaihtunut Sigrid Jörenssoniin, ovat kylässä ja vuonna 1566 kylässä on viisi talonpoikaa ja sen veroluku on 2 ½. Muutos oli kuitenkin lyhytaikainen, sillä jo 1570 kylän taloluku on laskenut kolmeen ja jäljellä ovat Clemet Jacobsson, Simon Henriksson ja Mats Persson. Vuonna 1577 heidät on merkitty ulkokylänmiehiksi ja talonpoikien tilat venäläisten ryöstämiksi ja polttamiksi. Tilaluku vaikuttaa pysyneen kolmessa vuoteen 1634 saakka.
Kaksi Talibyn taloa on merkitty Broteruksen Munkkiniemestä vuonna 1701 laatimalle kartalle, Mätäjoen eri puolille. Giökerin vuoden 1732 kartalla kylään on piirretty neljä taloa, kaksi molemmin puolin jokea. Lassas on merkitty joen pohjoispuolelle, joelta pohjoiseen vievän tien länsireunalle vuoden 1749 pitäjänkartalla. Lassasin vieressä on tuolloin myös sotilastorppa. Tarkka kyläkartta on vuodelta 1786, jolloin Talissa oli kolme tilaa kahdelle erilliselle tonttimaalle jakaantuneena. Joen pohjoispuolella, tien varressa oli talonpoika Hinric Mattsonin hallinnoima Lassasin tonttimaa kolmine rakennuksineen, eteläpuolen tonttimaalla olivat Martas (Kapteeni Nyberg ja Hen. Matheisson) ja Reimars (Hindric ja Michell Andersson). Tonttimaiden välillä kulki tie ja Mätäjoen yli oli rakennettu silta. Senaatinkartalla 1870 Lassasin paikalla on enää yksi asuinrakennus ja tontti on autioitunut viimeistään 1900-luvulla.
Vuoden 2011 inventoinnissa paikalla erottui kaksi mahdollista rakennuksen pohjaa. Vuonna 2025 kasvillisuus oli erittäin runsasta, mutta koirapuiston eteläpuolen niityllä havaittiin muutama kivi, jotka voisivat liittyä paikalla olleeseen rakennukseen. Länsi- ja pohjoisosan ryteikköisessä metsikössä on paikoin kiviä mahdollisesti rakennuksen perustuksista. Metsikön halki kulkee myös ristinmuotoinen, 2 m leveä ja 1 m syvä oja ja sen pohjoisosassa, ulkoilutien reunalla on betoninen rakennuksen sokkeli, joka liittyy paikalla 1961 olleeseen rakennukseen. Myös siirtolapuutarhan alueella, ison kuusen alla on muutama kivi linjassa, jotka voisivat kuulua rakennuksen perustukseen. |
tillbaka
Historialliset kylätontit, Inventointi 2011 V.-P. Suhonen & Janne Heinonen
