Talibyn Martasin ja Reimarsin 1700-luvulle, mahdollisesti keskiajalle ajoittuvat tonttimaat sijaitsevat Helsingin golf-klubin omistaman Talin kartanon ympäristössä. Kartanon pohjoispuolinen pysäköintialue ja golf-kenttä ovat saattaneet tuhota osan vanhasta tonttimaasta. Nykyinen Talin kartanon päärakennus on 1820-luvulta ja alueen vanhin rakennus, viljamakasiini on vuodelta 1795. Kartanon lähiympäristö on säilynyt hoidettuna puistona ja alueella on jonkin verran ryteikköistä metsikköä.
Tali-nimi saattaa perustua ruotsin laaksoa tarkoittavaan sanaan dal tai suomenkieliseen paikannimen Talvijoki. Taliby ilmestyy historiallisiin lähteisiin vuonna 1524. Talibyssä oli vuonna 1540 neljä talonpoikaa, Henrik Olsson, Pär Bärtilsson, Erik Hensson, Jop Nilsson, jotka maksoivat yhteensä kaksi täysveroa. Helsingin voutikunnan vuoden 1556 tili- ja maakirjassa tilaluku ja veroluku ovat pysyneet samoina. Tuolloin kylässä asustivat Matt Persson poikansa kanssa, Henric Olsson, Simo Henricksson ja Clemet Jacobsson. Vielä 1565 kylässä ovat samat talonpojat lukuun ottamatta Henric Olssonia, joka on vaihtunut Sigrid Jörenssoniin, ja vuonna 1566 kylässä on viisi talonpoikaa ja sen veroluku on 2 ½. Muutos oli kuitenkin lyhytaikainen, sillä jo 1570 kylän taloluku on laskenut kolmeen ja jäljellä ovat Clemet Jacobsson, Simon Henriksson ja Mats Persson. Vuonna 1577 heidät on kirjattu ulkokylänmiehiksi ja tilat venäläisten ryöstämiksi ja polttamiksi. Vuonna 1614 Lars Nilssonin, Jacob Larssonin ja Markus Jacobssonin tilat on merkitty kuuluvan Gert Skytten säterille, jonka hallussa kolme tilaa olivat vuoteen 1650 kunnes ne lahjoitettiin Helsingin kaupungille. Lahjoituksia peruttiin 1685, mutta ilmeisesti Martasin ja Lassasin tilat jäivät kaupungille. Vuodesta 1775 alkaen puolet Martasista kuului Gabriel Nybergille, joka perusti Talin kartanon. Nybergien suku rakennutti myös kartanopuutarhan.
Kaksi Talibyn taloa on merkitty Samuel Broteruksen Munkkiniemestä vuonna 1701 laatimalle kartalle, Mätäjoen eri puolille. Giökerin vuoden 1732 kartalla kylään on piirretty neljä taloa, kaksi molemmin puolin jokea. Martas ja Reimas on kuvattu joen etelärannalle vuoden 1749 pitäjänkartalla. Tarkka kartta Talista on vuodelta 1786, jolloin kylässä oli kolme tilaa kahdelle erilliselle tonttimaalle jakaantuneena. Joen eteläpuolen tonttimaalla olivat Martas (Kapteeni Nyberg ja Hen. Matheisson) ja Reimars (Hindric ja Michell Andersson) kuusine rakennuksineen. Joen yli meni silta ja tie pohjoiseen, jossa seisoi yksinään Lassas (Hinric Matsson).
Selkeitä merkkejä vanhasta tontista ei alueella ole näkyvissä, mutta maan alla on saattanut säilyä vanhoja rakenteita ja kulttuurikerroksia. Kartanon eteläpuolen kalliolla havaittiin 2025 inventoinnissa mahdollinen uunin perustus, jonka päällä oli tiiltä. Alueella on runsaasti lohkokiviä ja jonkin verran tiiltä, josta osa on kuonaantunutta. Mäen ympäristössä on ollut 1800–1900-luvulla rakennuksia, ja mahdollinen tulisijakin voisi olla aika nuori. |
tillbaka
Historialliset kylätontit, Inventointi 2011 V.-P. Suhonen & Janne Heinonen
