1800-luvun Heickbackan torpan paikka sekä mahdollinen Heikbyn keskiaikaisen kylän tonttimaa sijaitsee Ulvilantie 19 asuintalotonttien kohdalla, Ulvilanpuiston pohjoispuolella olevan mäen rinteessä.
Kylän nimi juontuu miehen etunimestä Heike tai Heikki. Heikbyssä oli vuonna 1540 kolme talonpoikaa (Erik Jönsson , Lasse Jönsson, Per Knutsson), jotka maksoivat yhteensä kolme täysveroa. Miehet pysyvät kylässä ainakin vuoteen 1553 saakka, mutta vuonna 1556 kylässä asui enää vain Matts Ercksson ja hänen lisäkseen veroa maksoi kuusi ulkokylänmiestä, jotka olivat kotoisin Talista, Munknäsistä, Baggbölestä sekä yksi porvari Forssbystä. 1565 kylässä veroluku oli 2 ½ ja siellä oli ainoastaan kaksi ulkokylänmiestä ja 1570 mainitaan vain, että kylän veroluku on kolme. 1577 kylä on merkitty venäläisten ryöstämäksi ja polttamaksi ja siellä on ulkokylänmiehenä helsinkiläinen porvari Per Jönsson, joka omistaa kylän maita vielä 1599. Sama tilanne on ilmeisesti 1603, mutta omistukset on merkitty autioiksi. 1620–1630-luvuilla ja vielä 1650 kylässä mainitaan Peer Björnsson ja Jacob Gabrielsson, ja tilat on ainakin 1620 ja 1650 merkitty vielä autioiksi, mutta 1634 lisämerkintää ei ole. 1650 autiotilojen maat on merkitty Gert Skyttelle, minkä lisäksi kylän alla on kuusi miestä, ja heidän tilansa on merkitty Helsingin kaupungin privilegioiksi. Heikby autoitui ilmeisesti täysin tämän jälkeen, sillä vuoden 1681 kartalla kylästä on muistona vain ”Heickbacka gamla åker”. Vuosien 1701 ja 1732 kartoilta löytyy vielä lahden rannalta Heikbyn niitty. Kylän tarkkaa sijaintia on mahdoton päätellä arkistolähteiden perusteella.
Munknäsin kartanon Heikbackan 1800-luvun torppaa on pidetty mahdollisena keskiaikaisen Heikbyn sijaintipaikkana, mutta kohde on jäänyt rakentamisen alle. Ulvilanpuiston pohjoisreunalla on kyllä jokusia kiviä, muttei selkeitä rakenteita. |