Munknäsbyn keskiajalta periytyvän kylän jäänteitä on saattanut säilyä Munkkiniemen kartanonpuistossa, Pikkuhuopalahden rannalla, Meilahden sillan kohdalla sekä nykyisen kartanon päärakennuksen ja Tammitien pohjoispuolella, Tammitie 14 ja 16 kohdalla olevan kerrostaloalueen pihamaalla. Kartanonpuisto on melko voimakkaasti muokattua ja hyvin hoidettua, avointa puistoaluetta, jossa risteilevät puistotiet. Kerrostalojen pihamaalla on säilynyt avoin, puistomainen alue.
Munknäsby on saanut nimensä mieheltä, joka on ollut joko munkki tai jonka lisänimi on ollut Munk. Vuonna 1540 Munknäsbyssä oli viisi talonpoikaa (Olof Larsson, Erik Olsson, Per Jönsson, Henrik Jopsson, Henrik Andersson), jotka maksoivat yhteensä kolme täysveroa. Samat talonpohjat pysyivät kylässä vuoteen 1553, mutta vuonna 1556 osa viidestä talonpojasta oli vaihtunut. Vuonna 1559 talonpoikien määrä oli laskenut neljään ja seuraavalla vuosikymmenellä veroluku nousi 3 1/2:een. 1500-luvulla ja 1600-luvun alussa tilojen määrä vaihteli kolmesta neljään, mutta veroluku pysyi samana. Vuonna 1614 kolme tiloista on merkitty Gert Skytten alaisuuteen ja neljäs tila autioksi. Skyttelle lahjoitetuista tiloista muodostunut Munkkiniemen säteri mainitaan ensimmäisen kerran maakirjoissa 1615. 1600- ja 1700-luvuilla kartanolla oli useita omistajia, kunnes sen osti kauppalaivan kapteeni Tomas Matheiszen vuonna 1744 ja hänen suvullaan kartano säilyi vuoteen 1837. Tämän jälkeen se siirtyi Ramsayn suvulle ja lopulta M. G. Stenius-yhtioille, Eteläsuomalaiselle Osuuskunnalle ja Kone Oy:lle.
Varhaisin kartta alueesta on Forsellin kartta vuodelta 1682, jossa Munknäs on merkitty nykyiselle paikalleen lahden luoteisrannalle. Muncknäs säteri löytyy myös Broteruksen vuonna 1701 laatimalta kartalta. Vuoden 1733 kartalla kartanon kaakkoispuolelle lahden rantaan on merkitty kaksi laituria ja kartanolta johtaa tie luoteen kautta pohjoiseen, lähempänä Pikkuhuopalahtea sijainneelle Munkkiniemen torpalle. Vuonna 1765 myös nykyisen Kalastajatorpan kohdalle on merkitty torppa. 1838 kartalla on kuvattu nykyinen, vuonna 1837 valmistunut päärakennus puistoineen ja ympäristössä olevine muine rakennuksineen. Samalla kartalla kartanon luoteispuolella sijaitsee Tomtbacke. Talonpoikaiskylä tyhjentyi kartanon perustamisen myötä, ja sen tarkkaa paikkaa ei tunneta. On kuitenkin mahdollista, että se olisi sijainnut kartanon tai Tomtbackan tienoilla.
Mahdollisesti Munkkiniemen kartanon kohdalla sijainneet kylän rakenteet ovat todennäköisesti vaurioituneet kartanon ja puiston rakentamisen yhteydessä 1800-luvulla. Kartanon eteläpuolella saattaa olla puiston rakentamisen yhteydessä paikalle tuotuja täyttökerroksia, joiden alla voi edelleen olla säilynyt vanhoja rakenteita ja kulttuurikerroksia. Vuonna 1838 merkityn Tomtbackan alueella, kerrostalojen välissä voi myös olla säilynyt jäännöksiä keskiaikaisesta Munkkiniemen kylästä, vaikka aluetta onkin muokattu voimakkaasti 1950-luvulta alkaen. |
tillbaka
Historialliset kylätontit, Inventointi 2011 V.-P. Suhonen & Janne Heinonen
